Pitkän linjan matematiikan opettaja Timo Salmi kertoo HS:n kirjoituksessa 25.5 https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006117803.html että uusien ohjeiden mukaan pitkän matematiikan kirjoittamisesta saa tuplasi pisteitä yliopistoon pyrkimisessä. Tästä seuraa tason lasku, koska heikotkin oppilaat on pakko päästää läpi. Salmelle vastasi 26.5 vuoden matematiikan opettaja Marika Toivola US.fi:ssä (http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276564-pitka-matematiikka-ei-ole-vain-harvojen-ja-valittujen-saavutettavissa), ettei taso laske ja että opettajien pitää erikoistua myös matematiikan sisällä ja tätä kautta parantamaan asenteita matematiikka kohtaan.      Ole käynyt läpi kaikki vaikeuksien vaiheet matematiikan opiskelussa. Kansakoulussa kukaan ei ollut kiinnostunut osaamisestani. Keskikoulussa huomattiin, etten osaa edes murtolukuja. Sain ehdot aiheesta joka vuosi huolimatta maksullisista tukikursseista. Jäin lukion toiselle luokalle lukuaineiden keskiarvo...

     Näkökulman valinta vaikuttaa maagisesti kaiken informaation vastaanottamiseen. Näkökulma ei ole mielipide, sillä se syntyy usein jonkun vakaamuksen tai omaksutun käsityksen. Näkökulman on siis tietoinen valinta muiden vaihtoehtojen joukossa.      Näkökulmien mestari Hotakainen esitti auto-onnettomuutensa seurauksissa eri näkökulmia Luonnon laki teoksessaan. Hotakainen osoitti, että näkökulmat ilman, että ne puetaan lukijoihin vetoavaan ja omassa kontekstissaan hyvin perusteluun sisältöön ja muotoon eivät ole purevia ja ilmaisuvoimaisia.      Toinen suuri näkökulmien mestari Aki Kaurismäki kuvaa elokuvassaan Mies vailla menneisyyttä omalaatuisella intensiivisyydellään ja vähäpuheliaisuudellaan suomalaista hilpeää synkkyyttä. Vaihtoehto Kaurismäen näkökulmalle olisi ollut esimerkiksi kuvata menneisyytön mies räyhäävänä juoppona ja ralleja rallattelevana hulttiona.      Puhuminen on loppujen lopuksi päätösien tekemistä...

     Tämän jutun voi aloittaa mietelauseella: Mikä on, ei pysy. Siitä on käytetty myös muotoa: pitää juosta, että pysyisi edes paikoillaan tai kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Ehkä jälkimmäinen on paras ilmaisemaan tilaa kaiken muuttuessa ympärillämme.      Asiakkaat ovat organisaatiolle luonnollisesti pärjäämisen ehto numero yksi. Jos johtoryhmän mielestä organisaatiolla on hyvä asiakaskanta, kaikki on OK. Ennen kuin sanotaan OK, täytyy tietenkin olla selkä tietoa tai analyysi siitä, että näin on, sillä usein näin ei ole. Pitää ainakin pohtia, onko nykyisille asiakkaille oikeita tuotteita tai palveluja.      Tällöin päädytään nopeasti nelikenttään (SWOT), siis neljään ruutuun esimerkiksi näin: 1.ruutu = vanhat asiakkaat/vanhat tuotteet, 2. ruutu = vanhat asiakkaat/uudet tuotteet, 3. ruutu uudet asiakkaat/vanhat tuotteet ja 4. kenttä uudet asiakkaat/uudet tuotteet.      Yksinkertaisuudessaan tämä tarjoaa valtavan syväl...

     Kun nuori virkamies ensi kertaa törmää kehittämisseminaarissa SWOT:iin, konsultin pitäisi hänelle kertoa mikä se on. Muutoin se jää vaivaamaan kuulijaansa ensimmäiset puolipäivää.      SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen   mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä   ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.      Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyt...

      Päivän HS:ssä Sitra esittää, että johtamisen parantamisella voitaisiin säästä julkistaloudessa yli miljardi euroa vuodessa. Hyvä ajatus, mutta vaikea toteuttaa. Ehkä alla oleva valaisee asiaa.  ”Ensimmäistä kerta toimikunnan kokoukseen kutsuttuna en tarkasti ottaen tiennyt, mikä roolini tulisi olemaan. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt.      Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin. Seminaarin kutsuttiin 25 johtavaa virkamiestä ministeriöistä ja keskusvirastoista. Se kesti 12 viikkoa ja ajoittui kahdelle eri vuodelle.      Ohjelmaa pohtinut komitea oli painottanut seminaarityössä teoreettista lähestymistapaa, mutta tämä jäi sitä enemmä...

Ihmisen ajattelujärjestelmä jaetaan tavallisesti kahteen osaan: intuitiiviseen ja analyyttiseen. Ne eivät ole toistensa poissulkevia. Hyvänä pidetty ajattelu käy ensin läpi analyyttisen tarkastelun. Jos se ei tuo ratkaisua, intuitiivinen järjestelmä jatkaa siitä. Syntyy lopputulos. Käytännössä ajatus ei tietenkään juokse näin kristallimaisesti. Joka tapauksessa meissä on intuitiota muistuttava uskomuspuoli. Uskonnot ovat hyviä esimerkkejä näistä, jo nimiensä takia. Uskonto onkin analyysin vanha kiistakumppani. Älykkään suunnittelun kannattajat ovat sitkeästi puolustaneet uskonnon totuuksia. Ratkaisua ei ole syntynyt. Tähän asti jutussa  intuitio ja analyysi ovat olleet kohtuullisen hyvissä väleissä. Mutta kun lähes puolet ihmisistä uskoo  astrologiaan, horoskooppeihin, ihmisten päihin on jumiutunut jotain käsittämätöntä, tai he feikkaavat. Tämä siksi että tavat, joilla astrologiassa taivaan merkkejä on laskettu, ovat osoittautuneet virheellisiksi ja muutoinkin päin seini...