Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella talouspolitiikka merkityt tekstit.


2652. Ylen A-studiossa kosto kukki nopeammin, kuin kateuden kasvot

Syy tälle eivät olleet keskustelijat. Vakuutusmies Risto Murto ja Suomen pankin Meri Obstbaum puhuivat maamme velkaantumisesta. Rennosti esiintynyt Murto ei antanut kovinkaan paljon arvoa velkaantumisasteellemme. Virallinen Obstbaum oli Murron kanssa yhtä mieltä, että noin kahden prosentin inflaatio olisi eetvarttia maallemme, muttei lämmennyt jatkuvalle velan otolle.   Kahden prosentin   inflaatiolla vältyttäisiin ainakin Japanin kohtalolta, joka oli nolla inflaatiolla jumiutunut paikalleen. Niin tai näin. Sivullisena tuntuu oudolta pelätä suhteellisen vakaana pysyvissä olosuhteissa velan kasvua, mikä kummankin keskustelijan mukaan pitää jossain vaiheessa vakaannuttaa pysyvälle tasolle. Pitää huomioida EU:n olevan taloutena samaa luokka Yhdysvaltojen kanssa, joka ei välitä edes tarkkaan seurata velkansa määrää. Tässä maalla on kyytipoikana maailman laajuisesti käytetty dollari. EU:lla on euro, joka dollariin redusoituna on myös pysynyt kohtalaisen vakaana. EKP voisi paina...

2245. Miksi toimittajat (mm. Ylen) karttavat haastatteluissaan politiikkojen todellista haastamista

     Toimittajat eivät poliittisissa tenteissä tee useinkaan jatkokysymyksiä, vaan tyytyvät, mitä poliitikko sanoo ja siirtyvät seuraavaan aiheeseen tai jättävät olennainen kysymättä. Tämä koskee lähes jokaista toimittajaa     Toisaalta myös poliitikot eduskuntakeskusteluissa eivät vasta argumentoi kokoomuksen toistamaa pääväittämää, että vain yritystoiminnan ja työllisyyden kautta tulee hyvinvointia. Tähän voisi vasemmista sanoa, että tieteeseen, koulutukseen ja innovaation panostamin luo uusia työpaikkaoja ja näiden kautta tulee pysyvää hyvinvointia.      Esimerkkinä käynee 17.11.Ykkösaamun ohjelmassa Ylen toimittaja Raution haastatteluhetki valtiovarainministeri Orpon kanssa. Toimittaja totesi SDP:n Rinteen esittäneen varjobudjettiesittelyssä eduskunnassa, että veropohjaa tulisi laajentaa mm pankki- ja finanssi sektoriin. Rinne oli jatkanut, että   SDP satsaa koulutukseen 900 miljoonaa euroa ja vaikeasti työllistettäviin. Rinne oli...

1822. Miksi leikkauslinja voitti

     On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.       Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Niinpä pitää yrittää löytää yleisiä perusteluja varteenotettaville mielipiteille. Presidentti valtiopäiväpuheessaan tiukentaisi EU-rajavalvontaa ja apua annettaisiin vain hädässä oleville Yksi toinen merkittävä kannanotto oli Sixten Korkmanin uusimassa kirjassaan Väärä talouspolitiikka esittämä ilmiö TINA= there in no altern...

1722.

     Miksi leikkauslinja voitti On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.      Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Presidentti  Sauli Niinistön valtiopäiväpuhe avasi ovia tiukemmalle pakolaispolitiikalle antaen kuitenkin mahdollisuuksia todella apua tarvitseville  Yksi toinen merkittävä puheenvoro tuli taannoin esille Sixten Korkmanin uusimassa kirjassa kirjassa "Väärä talouspolitiikka"  Hän ...

1317. Eduskunnan kyselytunnin tunnelma 15.1.2015

     Juuri päättynyt eduskunnan kyselytunti oli tunnelmaltaan erikoinen. Luulisi ennen vaaleja pidettävän tilaisuuden nostattavan tunteita ja kiihkeitä puheenvuoroja, olihan aiheena maahanmuutto ja maan talous. Puheensävyt olivat kuitenkin maltillisia.      Ennen kaikkea Tiilikaisen esittämän taloutta koskevan kysymyksen sävy oli poikkeuksellisen pehmeä verrattuna aiempaan Tiilikaiseen, jonka piikit purivat hallitusta kuin myrkky kurkussa. Rinteen ollessa pois Stubbin vastaukset olivat valtiopäämiesmaisen pyöreitä, vaikka kyse oli hallituksen teoista ja talouden   eurosista. Sipilä terävyys hyytyi sukupolven vaihdoksen helpottamista koskevaan jorinaan. Ville Niinistö suorastaan imarteli pääministeriä kysymyksellään suvaitsevaisuudesta. Soini taputteli demareita olalle keskiasteen koulutukseen pääsyyn helpottamisen tarinallaan Tanskasta. Stubb ja Ihalainen puolustivat sitkeästi hallituksen työtä.      Ilmapiiriä viritti kautta l...

1223. Kokoomusjohto ennen vaaleja

     Asiaa on edes vaikeaa ajatella.  Auttaisiko pikasilmäys historiaan?      Heti sodan jälkeinen aika kannattaa tässä yhteydessä unohtaa. Paasikivi vastaan Fagerholm ja Kekkonen, mitä niistä enää. Kekkosen presidentti aikana pääministerillä ei ollut väliä, Tamminiemi käskytti. Koivisto oli syvien vesien alla toimiva pitkäkäsi kansleri. Ahtisaari ja Halonen kannattaa hypätä yli.      Tästäkin historiasta voisi oppia jotain. Totuus kuitenkin on, ettei historiasta opita milloinkaan mitään.      Siis nykyhetkeen. Pääministeripuolueelle täytyy tuntua  kimakalta kirveen iskulta Sauli Niinistön sivallus hallituksen saamattomuudesta  ja seitsemän vuoden talouspolitiikan katovuosista. Kirves putosi kerta kaikkiaan väärään aikaa Stubbin ihanneryhmän niskaan, kuuppa himmeni. Stubbin näkyminen julkisuuteen on sen näköinen, että joku on juuri t...

512. Vartiaisen maahanmuuton ja työvoiman tarjonnan lisääminen ja Sipilä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset. Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin   huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme. Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi. Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *