Ministeriöiden tehtävä- ja organisaatiorakennetta on yritetty muuttaa raivaajahenkisemmäksi ja jopa kehittää moderneiksi konsernikeskuksiksi, jonka päärooli olisi ennen kaikkea strateginen (mm. Ministeriö tulosohjaajana, Pekka Huttunen, 1993, VM). Päivän keskustelu HS:n artikkelissa liittyy kansliapäällikön rooliin ministeriön johtamisessa ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006401796.html ).      Yksinkertainen ratkaisu ministeriöiden ohjaus- ja johtamisvajeeseen olisi niiden koon pienentäminen. Konsultin ratkaisu olisi koota asiantuntijat palvelupankkiin, josta heidän työpanostaan sekä poliittinen että virkamiesjohto varaisi käyttöönsä työtilanteen mukaan. Ostopalvelun ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska ”rutiinipalvelu” on joka tapauksesta oltava lähellä. Erikoispalveluja toki voidaan ostaa.      Ministeriön oman puhumattakaan koko valioneuvoston asiantuntijapankin perustaminen kaatuu siihen tosiasiaan, että virkamieskunta on u...

     Eilen A-studiossa ke Saramo, tj Tujunen ja E. Aho keskustelivat, miksi suuret poliittiset hankkeet epäonnistuvat ja päätöksenteko takkuilee. Aho esitti, että hankkeiden toteutumista vaikeuttavat poliittisten avustajien häärääminen nimisterien esikunnissa, hallituksen strategisen näkemyksen vajavaisuus ja median toiminta. Komiteatyön vähäisestä käytöstä myös puhuttiin. Keskustelussa pääpiirteittäin yhdyttiin Ahon näkemyksiin.      Heti aluksi täytyy muistaa, että ministeriöjärjestelmässämme vallitsevat keskipakoisvoimat ovat niin suuria, että ne repivät ja työntävät koko yhteiskuntaa koskevia suuria hankkeita luonnontieteellisellä varmuudella erilleen kohti kutakin ministeriötä. Koska tämä on ihmisten luomaa vetovoimaa, se voidaan kumota myös ihmisvoimin.       Keskusteluryhmä puhui näkemyksen merkitystä. Se on relevanttia, mutta ei ytimeen osuvaa. Isot poliittiset hankkeet kaipaavat tietenkin näkemystä ja siitä johdett...

     Useimmiten johtaminen ammattina käytännössä merkitsee johtajan titteliä eikä johtamista työnä. Miksi se näin tulkitaan, johtuu johtamistyön monitasoisuudesta ja johtamiselta vaadittavien eri piirteiden erilaista painottumista eri tyyppisissä johtamistehtävissä. Tästä on seurannut johtamisoppien kirjon runsaus ja kirjojen moninaisuus.      Johtamiskirjoja ja oppaita onkin niin runsaasti, että joka sanoo lukeneensa ne kaikki, joko muistaa väärin tai puhuu totuuden vierestä. Alan yliopistoilla ja korkeakouluilla on tietenkin intressinsä ohjelmissaan tuoda esille omat näkemyksensä uusimmista johtamiskulttuureista ja –teorioista.. Tämä kuluu kehityksen yleiseen evoluutioon.      Suurena ongelmana vain on, että tehokkaalle johtamiselle ei ole onnistuttu kehittämään mitään vaikuttavaa suurta oivallusta (padigma) tai yhteisiä periaatteita, joita noudattamalle johtajaksi opiskelija tai johtaja saavuttaisi hyvän tai jopa laadukkaan johtamistason...

     Satoja henkilöitä käsittävissä ministeriössä ja sen tuhansia henkilöitä käsittävissä alayksiköissä riittää johtamista laidasta laitaan.      Kiistämättä ministerillä on paljon tehtäviä mm valtion johtoelinten kokouksiin osallistumien kuten eduskuntatyöhön, valioneuvoston istuntoihin ja valiokunnissa kuulemisiin. EU: n eri foorumeille osallistumien nielee osan ministerin ajasta. Tämä lisäksi tulevat hyödylliset vienninedistämismatkat, osallistumiset kutsuttujen ulkomaisten delegaatioihin tai ministereiden tapaamisiin ja vastavuoroisiin tilaisuuksiin.      30 kymmenen vuoden kokemus monen ministeriön päätösten valmistelijavirkamiehenä ja   johtoryhmissä sekä ministeriöiden ylimmän johdon konsulttina ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että ministerille jää kymmeniä prosentteja normaali virka-ajasta oma ministeriön johtamiseen pois lukien edellisenkappaleen tehtävät. Se on mittava ja merkittävä aika.   ...

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sope...

Sallittakoon pieni vertauskuva alkuun. Komppania on monille tuttu sotilastermi, noin kahden sadan sotilaan joukko-osasto. Siinä kaikki tuntevat toisensa. Tämä on sen on vahvuus. Seuraavaksi kuitenkin havahduttiin tarpeeseen manoveerata suuremmalla kokoonpanolla. Päädyttiin rykmenttiin. Se oli siinä mielessä alunperin täydellinen yksikkö, että sen raameissa hoidettiin kaikki asiast.   Jos unohdetaan sotatoimet, EU:ta voidaan verrata rauhan ajan rykmenttiin ja jäsenmaita komppanioihin. Maat eivät yksin pärjää. Loogista kuin sotatoimissa. EU:ta voidaan verrata myös konserniin (=yhtymään).  Sillä on toimialastrategiat, yhtymästandardit, yhtymän hankkeet, ohjausjärjestelmä, yksikköstrategiat (maastrategiat), yhtymäkulttuurit ja arvot ja yhtymäelimet, kuten yhtymän johto, yhtymän esikunta, yhtymän palveluyksiköt, yhtymän yhteistyöryhmät (Yhtymäjohtaminen, Pekka Huttunen Weilin + Göös, 1994). Kun ennen tulevia vaaleja asetetaan vastakkain EU-kriittiset ja EU-myönteiset, ammutaan...

Helsingin Sanomien HS-RAADIN 2013 kysymykseen, minkä ryhmän rooliin tarvitaan suurin muutos valtionhallionnon päätösten valmistelussa, eniten vastauksia sai poliitikkojen ja toiseksi eniten konsulttien rooli. Paul Lillrankin mukaan päätösten valmistelu politisoituu liian aikaisin. Lasse Männistö kaipaa konsulteilta ja poliitikoilta parempaa asiantutemusta. Marko Terviön mukaan vaikuttavuusarviot tehdään mutu-tuntumalla ja Outi Alanko-Kahiluoto vaati konsultteja kuriin. Kovat ovat konsulttien pätevyysvaatimukset. Ensimmäinen ehto kuitenkin on, että konsultti on vakuuttava koko prosessin ajan, joka voi kestää yhdestä päivästä jopa vuoteen. Se taas ei onnistu   ilman hyvää ilmaisukykyä ja ennen kaikkea sisällön hallintaa. Sisältöä ei puolestaan voi hallita ilman hallinnonalan kokemusta, mikä ongelma pitää ratkaista ja mikä siinä on konsultin rooli ja tehtävä. Tämä pitää olla kirjallisesti dokumentoitu ennen työn aloittamista. Tällöin, vaikka hanke politisoituukin, konsu...