465. Poliittisen johdon ja konsultin roolit

Helsingin Sanomien HS-RAADIN 2013 kysymykseen, minkä ryhmän rooliin tarvitaan suurin muutos valtionhallionnon päätösten valmistelussa, eniten vastauksia sai poliitikkojen ja toiseksi eniten konsulttien rooli. Paul Lillrankin mukaan päätösten valmistelu politisoituu liian aikaisin. Lasse Männistö kaipaa konsulteilta ja poliitikoilta parempaa asiantutemusta. Marko Terviön mukaan vaikuttavuusarviot tehdään mutu-tuntumalla ja Outi Alanko-Kahiluoto vaati konsultteja kuriin.

Kovat ovat konsulttien pätevyysvaatimukset. Ensimmäinen ehto kuitenkin on, että konsultti on vakuuttava koko prosessin ajan, joka voi kestää yhdestä päivästä jopa vuoteen. Se taas ei onnistu  ilman hyvää ilmaisukykyä ja ennen kaikkea sisällön hallintaa. Sisältöä ei puolestaan voi hallita ilman hallinnonalan kokemusta, mikä ongelma pitää ratkaista ja mikä siinä on konsultin rooli ja tehtävä. Tämä pitää olla kirjallisesti dokumentoitu ennen työn aloittamista.

Tällöin, vaikka hanke politisoituukin, konsultilla on koko ajan tiedossa, mitä häneltä odotetaan: faktoja, yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia ilman arvottavia painotuksia tai poliittisia kannanottoja. Määritelty rooli ja tehtävä varmistavat sen, että konsultti pysyy kurissa ( www.konsultinmuistelmat.fi ).

Osa vaikuttavuuden selvittämisestä jää arvioinnin varaan. Tällöin osaavan ja kokeneen konsultin rooli korostuu erityisesti päätöksenteossa, koska konsultti tällöin voi tuoda esille verrokkitietoa vastaavista tilanteista.

Kun poliittisella johdolla on yleensä esikunta ja siinä saman roolin ja koulutustason henkilöitä kuin konsultilla, pelisäännöt on tehtävä selviksi. Konsultti on aina ulkopuolinen ja riippumaton. Hän voi toimia esikunnan apuna tai on yksinomaan tilivelvollinen poliitikkopäättäjälle. Esikunnan on hyväksyttävä mukisematta myös jälkimmäinen rooli.

Kaleva-lehden päätomittaja Markku Mantilan toteamus, että lobbarien ja konsulttien myyntivaltteja ovat uskottavuus ja  työn korkea laatu, osui naulan kantaan.