Siirry pääsisältöön

509. Kiinnostus on kaiken oppimisen perusta

Joku viisas on sanonut, että hyvissä taideteoksessa on jotain epätäydellistä. Tämä lienee sukua sen kanssa, että keskeneräisyys on kaikkein kiinnostavinta matematiikassa. Eli tehtävän kopioiminen on vain toimistotyötä, ei matematiikkaa, ratkaiseminen koukuttaa.

Kiinnostus on kaiken oppimisen äiti. Jo vauvalla voi olla äidiltä peritty lukupää aivoissa, joka erottelee pieniä lukuja toisistaan. Tämä voi todeta panemalla  kaksi nukkea vierekkäin ja hetken kuluttua vetämällä verhon niiden eteen. Kun verho poistetaan, vauva on hetken ihmeissään näystä: missä on toinen nukke.

Kannatta huomata, että on  myös tapauksia, joissa matematiikka tuottaa samankaltaisia vaikeuksia kuin luki-häiriö kirjoittamisessa. Tätä ei pidä korostaa ainakaan murkuille. Biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä (professori Markku Hannula, 2010).

Se miksi etelä-korealaiset ja japanilaiset kepittivät meidän pisa-tutkimuksessa on myös konfutse-uskonnon ansiota. Se korostaa oppineisuuden merkitystä. Näissä maissa oppineisuus on myös hyvää kyytipoikaa sosiaalisessa nousussa.

Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteetien edessä. Juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätä seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli. Tutkimusraporteissa asetetaan tekijät aakkosjärjestykseen.  Jos matematiikassa  luottaa  lahjakkuuteensa, siinä kärsii sekä luottaja laiskistumalla että heikko menettämällä toivonsa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *