Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä...

     Tulevalla hallituksella on kaikki valtit käsissään: omatunto on puhdas ja kansa syötetty hegemonisten leikkauslistojen valtaan. Puheista päätellen vanhan hallituksen omatunto on myös pudas. Johtuneeko vähästä käytöstä?      Politiikka on hegemonista silloin, kun se saa ihmisten arkijärjen hyväksynnän (A.Gramsein).   Arkijärki on puolestaan maailmassa kaikkien oikeudenmukaisimmin jaettu etu. Kukaan ei halua sitä enempää, kuin hänellä sitä on (Descartes). Siis hegemoniset valtapyrkimykset ovat hyvin vaarallisia.      Politikassa arkijärkeä ei kiinnosta perustelut, kunhan media, johtavat ekonomit ja poliitikot näitä sloganeita tarpeeksi ilmoille heittelevät. Niistä tulee myöhemmin myyttisiä totuuksia.      Velkakello näyttä keskellä Helsinkiä sekunnilleen kuinka maa luhistuu kasvavan velkataakan alle. Missä viipyy kello, joka näyttää työttömyyspäivien kattoon kipuavaa kasvukäyrää?      Ve...

Hetemäen ryhmä on tehnyt perusteellista työtä, miten kestävyys- ja budjettivajetta kurotaan umpeen (http://vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/julkaisut/finanssipolitiikan-asiantuntijaryhma/fi.jsp). Osoitteesta löytyvät viisi liitettä antavat vankan pohjan raportissa esitetyille neljälle skenaariolle. Tämän päivä Helsingin Sanomat esitti taloussivullaan maanläheisen katsauksen, millaisten tekijöiden ja operaatioiden avulla budjetti- ja kestävyysvajeen täyttäminen voidaan tehdä. Hetemäen raportin laskelmat ovat asiantuntijakieltä samoin kun sen skenaariot. Nyt olisikin tarve äänestäjien tietoperustan vahvistamiseksi ja kiinnostuksen lisäämiseksi, että  joku suuri mediatalo laatisi vaikkapa graafisia käyriä, miten käy vajeille määrättyjen ehtojen toteutuessa. Osan näistä ehdoista voi päättää hallitus ja työmarkkinat. Osaan vaikuttaa satunnaiset ja/tai maailman laajuiset tapahtumat. Tällaisia esityksiä voidaan kutsua metaskenaarioiksi. Niissä vajeisiin vaikuttavissa tekijöissä tietenki...

Siksten Korkman käytti eilisessä A-studiossa tärkeän puheenvuoron kestävyysvajeen kuromisesta kiinni. Hän mainitsi termin ”laajennettu kehysmenettely”, minkä sisällöstä toimittaja ei heti ymmärrettävästi oikein saanut kiinni. Jotta ennen eduskuntavaaleja saadaan aikaan kunnon vaalikeskustelu, jokaisen merkittävän puolueen pitäisi tunnustaa tosiasiat: *budjettivaje on noin 10 miljardia euroa *sen kurominen kiinni kestää  kaksi vaalikautta *Suomen bisnestuotannon perusta on pudonnut pysyvästi noin 10 prosenttia (hevosvoimista on lopullisesti kymmenes pois) * ei tarkasti tiedetä, mitkä tulevat olemaan Suomen tuotannon ydinbisnesalueet *väestö vanhenee jyrkästi *työuria on pidennettävä *työmarkkinat eivät jousta riittävästi *kuntarakenne on uudistettava *sote-reformi on toteutettava Listalta varmaankin puuttuu kohteita. Sen aihiosta suurin osa on kuitenkin tullut median, asiantuntijoiden ja  poliitikkojen toistuvien puheenvuorojen ansiosta laajasti suuren yleisön, ain...

Katainen totesi uuden vuoden tervehdyksessään, että asuomalaiset kaipaavat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnan vapautta. ”Ylhäältä päin rakentuva Suomi ei enää toimi. Holhouksen sijasta haluamme olla elämämme päättäjiä, kun siihen valmiudet.” Kataisen puheet on pantava poliittisiin raameihinsa. Mies puhuu kuin mies puolueelle. Kenen muiden valinnan vapauksista hän puhuu? Koulutuspaikkoja vähennetään ja laitospaikat lakkautetaan. Noin 700000 ihmistä elää köyhyysrajan (noin 1100 euroa kuulaudessa) ala puolella. Ihmisten mediaanitulo 1900 euroa kuukaudessa. Eläkeläisiä on 1,3 miljoona. Heidän mediaanieläke on alle 1500 euroa kuukaudessa. Kuntauudistusta johdetaan voimakkaasti ylhäältä päin, samoin sote-uudistusta. Ict:tä ollaan jämäkästi viemässä saman katon alle. Pääministeri vahvistaa esikuntaansa ja keskittää selvitysmäärärahoja ennätysmäärän kansliansa käyttöön. Jopa ministeriötä ollaan keskittämässä yhdeksi suureksi valtioneuvostovirastoksi. On vaikeaa keksiä syytä Ka...

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset. Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin   huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme. Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi. Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työ...