Suomi saa 13 jäsentä parlamenttiin. Se vastaa samaa suhdetta, jos puolue saa kaksi jäsentä Suomen eduskuntaan. Siin käytännössä ei mitään. EU-parlamentissa tilanne voi olla hieman toisen lainen, jos tehdään oikeita tehtäviä. Substanssiasiohin jäsenemme voi  vaikutaa, jos uudistukset palvelevat suurten jäsenmaiden etuja tai ovat yhdentekeviä näiden maiden kannalta tai Suomelle epäedullisa. Jälkimmäisestä on hyvänä esimerkkinä rikkidirektiivi. Tällaisiin suomalaisten ei kannatta sekaantua. Sen sijaan EU:ssa on miljardeittain euroja jaetavana eri tarkoituksiin jäsenmailleen.   Suomalaisten ei tulisikaan pyrkiä parlamentissa mihinkään aikaa vieviin substannisotkuihin, vaan keskittyä hankkimaan Suomelle mahdollisimman paljon EU-rahaa, tulkoon se mistä tuutista tahansa. Tällöin mepin vaikuttavuus Suomelle yleisesti ottaen on taatusti parempi kuin istuminen vaikutusmahdollisuukisen ulkopuolellla olevissa valiokunnissa. Työikaa säästyy. Rahan jakoon keskittymistä puol...

Elyjen kehittämisessä yhtenä tekijänä on otettava huomioon maakuntien liitot. Niiden päätehtävänä on vastata maakuntakaavasta ja eräistä aluekehitystoimenpiteistä. Niillä on poliittiset valtuustot ja hallitukset. Henkilökuntaa yhteensä on noin 1300. Elyjen muodostamisessa yhtenä ideana oli yhdistää monta viranomaista saman katon alle yhdeksi maakunnallisesti voimakkaaksi päällikkövirastoksi. Näin saatiin yhtenäinen väkevä neuvottelukumppani maakuntien liittojen ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa. Mutta synnytettiin samalla pirstaloinen virasto, jossa on yhteismitattomia ja   huonosti toisiaan täydentäviä toimintoja, periaatteessa yhteismitallisuutta kyllä löytyy. Henkilökuntaa Eylyissä noin 3500. Sekä maakuntien liitojen ja Elyjen johtohenkilöt pääsääntöisesti nimitetään poliittisin perustein. On selvää, että keskusta pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä konstellaatiosta, maakuntien liitot ja Elyt käsi kädessä. Etenkin   Ely-keskuksen, päällikköviraston...