523. Mitä Elyille pitäisi tehdä

Elyjen kehittämisessä yhtenä tekijänä on otettava huomioon maakuntien liitot. Niiden päätehtävänä on vastata maakuntakaavasta ja eräistä aluekehitystoimenpiteistä. Niillä on poliittiset valtuustot ja hallitukset. Henkilökuntaa yhteensä on noin 1300.

Elyjen muodostamisessa yhtenä ideana oli yhdistää monta viranomaista saman katon alle yhdeksi maakunnallisesti voimakkaaksi päällikkövirastoksi. Näin saatiin yhtenäinen väkevä neuvottelukumppani maakuntien liittojen ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa. Mutta synnytettiin samalla pirstaloinen virasto, jossa on yhteismitattomia ja  huonosti toisiaan täydentäviä toimintoja, periaatteessa yhteismitallisuutta kyllä löytyy. Henkilökuntaa Eylyissä noin 3500.

Sekä maakuntien liitojen ja Elyjen johtohenkilöt pääsääntöisesti nimitetään poliittisin perustein. On selvää, että keskusta pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä konstellaatiosta, maakuntien liitot ja Elyt käsi kädessä. Etenkin  Ely-keskuksen, päällikköviraston, johtaja käyttää suurta valtaa. Tämä nähtiin taannoin Talvivaara-tapauksessa.

Elyjen perustamisen loogisena jatkona oli työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen. Kukaan ei tiedä, miten siitä rytinästä on selvitty.

Jos hallintoteknokraatti saisi uudelleen järjestää Elyjen toiminnan, hän ensimmäiseksi erottaisi omiksi itsenäisiksi yksiköikseen ympäristöasiat ja liikenneasiat, omaan yksikköönsä työvoima-, työllisyys- ja maanhan muuttoasiat ja omaansa tukiasiat, noin suurin piirtein. Hallinnolle perustettaisiin yhteinen palvelukeskus. Kukin asianomainen ministeriö toimisi isäntäministeriönä asianomaiselle yksiköille. Tarvittavan koordinaation takaamiseksi voisi alueelle olla yhteinen toimivaltainen johtoryhmä.

Tällainen uudelleen järjestely ei tulee onnistumaan. Ensiksi, se olisi paluuta vanhaan. Toiseksi, virheitä ei tunnusteta. Kolmanneksi, se käy ei päinsä ennen kaikkea sen takia, että tällöin alueelta lakkautettaisiin suuri päällikkövirasto, joka käyttää valtaa ja jakaa rahaa.