Siirry pääsisältöön

554. Seminaarien hyödyt

Aamun tv 1:n  Jälkiviisaat ohjelmassa kritisointiin hallituksen seminaari-intoa. Niiden annin epäiltiin olevan mitätön.

Julkisella sektorilla seminaareissa kulkeminen on huomattavasti laantunut seminaarien tultua maksullisiksi, markkinahintaisiksi. Tämä on tervetullut muutos, koska se pakottaa harkitsemaan, mihin rahoja käytetään. Ei tyhjästä kannata maksaa.

Onko seminaareista hyötyä? Päivän seminaareista ei ole siinä muodossa, jossa suuret johtajat käyvät vuoronperään esittämässä strategisia ajatuksia suurista kysymyksistä, ei juuri ole hyötyä.

Onnistuakseen puheenvuorot pitäisi nivoa etukäteen yhteen aiotun teeman ympärille ja sitä syventäen. Esiintyjien asemien ollessa korkeat tämä jää tekemättä. Puheenvuorot ovat irrallisia ja epäyhtenäisiä, jopa teemaan liittymättömiä. Ylensä kuulijat asemansa perusteella ovat kuulleet samat puheet muodossa tai toisessa moneen kertaan. Uskon vahvistusta jotkut kuulijat voivat saada johonkin yksityiskohtaan.

Suurimman osan sekä puhujista että kuulujoista tuntiessa  toisensa, ainakin jossain määrin, uusien tuttavuuksien solmiminen jää vähäiseksi. Pidemmillä seminaareilla tämä on osoittautunut merkittävimmäksi hyödyksi.

Jos seminaari ole faktaseminaari, suuri vaaraa on, ettei siitä muutaman viikon päästä kukaan muista mitään erikoista, mikä olisi hyödyttänyt heitä työssään. On vain yleismuistot mukavasta tapahtumasta. Jos seminaareista olisi todella  suurta hyötyä, siellä istuisi puolet porukasta aina. Ei organisaation saaminen menestymään niin helppoa kuitenkaan ole.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *