Elinkeinoelämän tutkimusraportti maalailee kolmasosan työpaikoista katoavan lähi tulevaisuudessa. Kestävyysvajeella peloteltu arkityöläinen ihmettelee tuskissaan, miten selvitä ilman tehtaan pilliä ja avokonttorin rauhaa. Kehitysjohtaja ärähtää, että aina on tullut uusia tilalle. Aitoja ei kaadeta. Teiltä vaaditaan rohkeutta ja uudistuskykyä.
Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin.
Siinä on keskiluokan toimenkuva.
Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi kasvaa, mutta se samalla kuihtuu kaikenlaisessa työelämän osaamisessaan. Pahimmassa skenaariossa johto ja asiantuntijat pitävät ohjaksia käsissään. Valjaissa on teknologia.
Jos näin käy, valtaosa työikäisitä on vailla työtä. Tämä ei ole hengenvaarallinen tilanne. Koneet jyskyttävät, ihmiset oleskelevat.
Tilanteeseen on ladattu kuitenkin suuri ongelma: miten luoda ihmiselle merkitys, pelkkä oleminen ei riitä. Ratkaisuna voisi olla yhteisöllisesti tuotetut palvelut, commons, ja siihen yhdistetty perusturva. Tällöin hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta.
Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin.
Siinä on keskiluokan toimenkuva.
Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi kasvaa, mutta se samalla kuihtuu kaikenlaisessa työelämän osaamisessaan. Pahimmassa skenaariossa johto ja asiantuntijat pitävät ohjaksia käsissään. Valjaissa on teknologia.
Jos näin käy, valtaosa työikäisitä on vailla työtä. Tämä ei ole hengenvaarallinen tilanne. Koneet jyskyttävät, ihmiset oleskelevat.
Tilanteeseen on ladattu kuitenkin suuri ongelma: miten luoda ihmiselle merkitys, pelkkä oleminen ei riitä. Ratkaisuna voisi olla yhteisöllisesti tuotetut palvelut, commons, ja siihen yhdistetty perusturva. Tällöin hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta.
Kommentit
Lähetä kommentti