Siirry pääsisältöön

551. Kesätyöpaikka

Uutisten mukaan ensi kesänä avautuu noin 110 tuhatta kesätyöpaikkaa. Se on hieno juttu. Ainakaan työpaikka ei siihen tyssää siihen, että on liian vähän alan saitteja netissä.  Google-haulla ”kesätyöpaikka 2014” löytyy kymmeniä osoitteita, joista etsiä. Palvelun laatu näyttää poikkeavan melkoisesti. Siis koettu tapa käyttöön: vanhat luotettavat ja tutut saitit. Facebook toimii myös. Kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja käyttää omat kontaktit hyväksi..

Monille opiskelijalle kesätyön ansiot ovat hyvä lisä opintojen rahoittamiseen. Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta totesi  tv 3:n illan pääuutisissa, että  nykyinen opintotukijärjestelmä tukee pitkiä epätehokkaita opiskeluaikoja. Tämä on hieman krouvisti tulkittu. Aikana, jolloin opintotukea ei saanut, opinnot saattavat pitkittyä rahapulan vuoksikausia. Täytyi pyytää dekaanilta vuosi kerrallaan opintovapaata ja mennä töihin. Jos vanhemmat pystyivät rahoittamaan, se tietenkin oli hyvää takuulappu. Suurella osalla oli tyytyminen opintolainaan. Täytyy muistaa, että opiskelun aina jokin maksaa. Oppilaitos antaa oma subventionsa ja opiskelija, valtio sekä vanhemmat omat  panoksena. Ei pidä haikailla aikaa: ”kyllä sitä ennen selvittiin ilman tukia”. Se on kerta kaikkiaan buddenbrookkia.

Kun työuria halutaan pidentää ja siinä samalla jouduttaa opintoja, paras tapa on tehdä opintotuesta nykyistä kannustavampi valmistumaan nopeasti. Se olisi kaikille osapuolille edullisinta ja tasapuolista

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *