Siirry pääsisältöön


566. Myyttejä jääkiekon pelikirjoista ja aivoista

Alkaessamme silloin tällöin voittaa Ruotsin jääkiekossa lääkäriystävämme siellä täällä maata keksi kahvipöydässä syyn voittoihimme. Meidän suomalaisten ajatukset vilisevät rintamana eikä putkimaisesti kuin ruotsalaisilla. Siksi me pelasimme muka kokonaisvaltaisempaa jääkiekkoa kun naapurimme. Jalkapallo sivuutettiin.

Paikallinen kielitieteilijä toi voitonvarmuutta jääkiekkoon lisää kielen rakenteesta. Suomi on kokonaisvaltainen ja ruotsi perättäiskieli. Sanomme talossa, ruotsalainen talon sisällä. Lienee puppua.

Herkästi myös ajattelemme, että jotkut ikäkaudet ovat oppimisen kannalta kriittisiä. Eli jos missaamme jonkun ikäkauden, peli joidenkin asioiden oppimiseen on menetetty. On ajatuksessa ripaus tottakin. Alttius oppia määrätyssä iässä tiettyjä asioita pitää paikkansa. Esimerkiksi pianon soittamista kaksikätisesti c- ja g-avaimilla on hankalaa oppia vanhemmalla iällä. Tämän vahvistavat pianon soiton opettajat. Lapsi oppii kieliä tehokkaammin kuin aikuinen. Sekin tiedetään

Seuraavaksi vakavasti otettava tutkimus ryhtyi todistamaan aivopuoliskojen erilaista roolia ajattelussa. Se on totta, että kielen käsittelyssä vasen puoli on oikea tärkeämpi. Mutta tutkimusten mukaa ei pidä paikkaansa, että oikea on luova ja vasen rationaalinen. Aivokurkiainen yhdistä aivolohkoja. Joku sai päähänsä väittää sen koon selittävän mieheyttä ja naiseutta. Ei selitä.

Sitten painavaa asiaa. Usein sanotaan, että aivojen suuri koko on merkki  älykkyydestä. Tämä ei ole mikään yleinen sääntö. Suurilla ihmisillä on suuret aivot, mutta siihen asia usein jääkin. Ilmeisesti aivopoimujen ja aivoverkkojen monipuolisuus ja teho vaikuttavat myönteisesti älykkyyteen, aivan kuin ict:llä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *