Siirry pääsisältöön

570. Koululla on väliä



Turun yliopiston Osmo Kivisen mukaan korkeakoulutukseen päätyvät kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakoulutetun vanhempien lapset kuin vailla korkeakoulutusta olevien vanhempien lapset. Stakesin Timo Kauppisen mukaan hyvistä lukioista taas tekee hyvän se, että lukio on korkeakoulutetun vanhempien lasten kasauma. Opetushallituksen Jorma Kuuselan mukaan Helsingin lukioiden ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä selittää 75 prosenttia vanhempien koulutustaso.

Jostakin syystä tutkijat eivät kuitenkaan ole erityisen kiinnostuneita  selvittämään syvällisemmin, miten vanhempien tausta korreloi koulumenestykseen. Sukupuolisesta jakaumasta kyllä olla kiinnostuneita.

Onneksi meille ei ole vielä virinnyt Ruotsin tapa asettaa olohuoneeseen piano ja kirjahylly virkaa tekeviksi motivaattoreksi.

Kuten  viimeisin pisa-tutkimuskin osoittaa koulun tulevaisuus on joka tapauksessa tyttöjen varassa. He menestyvät poikia paremmin. Lukiolaista heitä jo 57 prosenttia.

Opetushallituksen Elina Lahelman mukaan pitäisi kysyä, ketä ovat ne pojat, jotka eivät koulussa menesty. ”Tietyt maskuliinisuuden ihanteet yhdistettynä tiettyyn yhteiskuntaluokkaan voivat suorastaan sabotoida koulunkäyntiä." ”Kovan" kundin maine ja urheilusankaruus voivat olla arvostetumpia kuin koulumenestys.

Poikien heikommalla menestymisellä saattaa olla yhteys myös siihen, että sallitaanko porukassa yleensä koulumenestys, vai saako siitä turpiinsa.

Voi ihana peruskoulu. Siellä sallitaan erilaisuus ja opitaan toimimaan erilaisten pikkuihmisten kanssa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *