Siirry pääsisältöön

550. Presidentin puhe – julkisen sektorin paisuminen

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi  kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut  neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat  fifty - fifty. Numero leikkiä.

Tosiasia on, että meillä on liian suuri  julkinen sektori.

Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin?

Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy olla tuloksellisuuden parantaminen. Toinen kolme saata miljoona euroa vuodessa saadaan valtion apujen ja toimintamenojen leikkauksilla sekä toiminnan tehostamisella. Seuraavan kymmenen vuoden realistinen tavoite on säästää 600 miljonaa euroa vuodessa, kymmenessä vuodessa kuusi miljardia euroa.

Näin menetellen ei tule rajuja käännöksiä, on aikaa sopeutua.

Tämä edellyttää kuitenkin aivan toisenlaista suhtautumista valtion resursseihin kuin nyt. Valtiovarainminsteriön budjettiosasto on erittäin ammattitaitoinen valtiontalouden hoidossa, muttei voi puuttua tuhlareiden elämään.

Nykyisistä resursseista on koottava diktaattorimainen yksikkö, joka päällään vastaa 600 miljonan euron vuosisäästöistä. Tämä on perusteltua senkin takia, että maailman laajuisesti johtamisessa ollaan menossa resurssien käytön tehokkuusvalontaan ja -seurantaan, koska resurssirajat tulevat vastaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *