Siirry pääsisältöön


550. Presidentin puhe – julkisen sektorin paisuminen

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi  kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut  neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat  fifty - fifty. Numero leikkiä.

Tosiasia on, että meillä on liian suuri  julkinen sektori.

Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin?

Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy olla tuloksellisuuden parantaminen. Toinen kolme saata miljoona euroa vuodessa saadaan valtion apujen ja toimintamenojen leikkauksilla sekä toiminnan tehostamisella. Seuraavan kymmenen vuoden realistinen tavoite on säästää 600 miljonaa euroa vuodessa, kymmenessä vuodessa kuusi miljardia euroa.

Näin menetellen ei tule rajuja käännöksiä, on aikaa sopeutua.

Tämä edellyttää kuitenkin aivan toisenlaista suhtautumista valtion resursseihin kuin nyt. Valtiovarainminsteriön budjettiosasto on erittäin ammattitaitoinen valtiontalouden hoidossa, muttei voi puuttua tuhlareiden elämään.

Nykyisistä resursseista on koottava diktaattorimainen yksikkö, joka päällään vastaa 600 miljonan euron vuosisäästöistä. Tämä on perusteltua senkin takia, että maailman laajuisesti johtamisessa ollaan menossa resurssien käytön tehokkuusvalontaan ja -seurantaan, koska resurssirajat tulevat vastaan.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *