Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella yhteiskuntakritiikki merkityt tekstit.


3998. Missä viivyt uusi Darwin

       Hän opetti meille kirjoituksissaan, että eliökunnan perimään keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat ympäristö, luonnon valinta ja mutaatiot. Vapaasti tulkiten hänen sanomansa tarkoittanee sitä, että kun ympäristö muuttuu, siitä parhaiten selviytyvät ne, jotka perimässään ovat saanet muita paremmat kyvyt selviytyä tästä muutoksesta. Nämä pitkällä aikavälillä selviytyvät ja muut kuihtuvat pois. Onnekkaan mutaation sattuessa kehitys voi mennä tiikerin loikalla eteen päin. Kahdessa tuhannessa vuodessa ihmisen elinympäristö on muuttunut huomattavasti, kahdessa sadassa rajusti ja    kahdessa kymmenessä valtavasti. Ja ihminen olisi sama.   Mikä on syynä, kun Darwinin laki ei näytä toimivan? Erään teoriaan mukaan ihmisen aivot eivät    ole muuttuneet sitten kivikauden. Teorian kannattajat sanovat: jos kivikauden vastasyntynyt lapsi voitaisiin siirtää meidän aikaamme ja ympäristöömme, hänestä kasvaisi normaali kiireinen ja stressaantunut ihminen...

3821. Pomon narsismi on suora tie helvettiin työyhteisössä

 Narsistien esimies on aina oikeassa, tietää kaiken, sanoo aina viimeisen sanan, ei siedä kritiikkiä eikä näytä aitoja tunteita milloinkaan. Hän ei tunne empatiaa. Suu kyllä käy, mutta sanat ovat tyhjää täynnä. Tällainen henkilö ei anna tunnusta, vaikka toinen olisi onnistunut kuinka hyvin. Ei voi olla liikaa painottamatta narsismin aiheuttamaa tuhoavaa vaikutusta johtamiselle ja esimiestyölle. Havaintojen mukaan tästä vaivasta kärsii suurin osa johtajista. Tätä persoonallisuushäiriötä kantavat eivät itse tietenkään tunne vaivasta mitään takkaa olallaan, päinvastoin. Narsismin tekee hankalaksi se, että sitä on vaikeaa tunnistaa. Vaarana on tulkita narsistin itsekeskeisyys hyväksi itsetunnoksi ja kaiken tietäminen pätevyydeksi. Lääketieteellistä diagnoosia on lähes mahdoton saada. Ei olekaan ihme, jos uusi työntekijä ei pitkään aikaa huomaa narsistipomonsa tautia. Pomo voi onnistua olemaan lähes normaali esimies, kunnes villojen alta paljastuu tavalla tai toisella kar...

1300. Oikeusjärjestyksen reunalla

    Oikeusjärjestyksen reunalla  Mitä tehdä kun maan  oikeusjärjestelmä toimii sinänsä  tehokkaasti ja laillisesti, mutta se eräiltä osin itseohjautuvana ottaa tehtäväkseen kohdistaa toimenpiteitään liian innokkaasti joihinkin kansanryhmiin?      Aidosti demokraattisissa maissa tämän ei voisi kuvitella voivan olla mahdollista kuin korkeintaan tilapäisesti jonkin kriisin yhteydessä tai poikkeuksellisessa tapauksessa. Meillä 30-luku oli sellaista aikaa. Oli IKL, Mäntsälän kapina ja muilutukset. Sotaoikeuden käynti ja asekätkentäjuttu olivat meillä omia tapauksiaan. Valtiollisen poliisin toiminta heti sodan jälkeen hipoi oikeusjärjestyksen rajoja.      Yhdysvalloissa suuri osa mustista nuorista miehistä kokee, että poliisi kohdistaa liian ponnekkaasti katuvalvontaa heihin. Ulkopuolisin silmin tällaisen vaikutelman kyllä saa.      Poliisipartio voi olla seu...

1299. Sote-alueilla odottaa poliittinen virkanimitysuma

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

1297. Nato, Niinistö ja Stubb

      Vanha espanjalainen sananlaskun mukaan näkökulma härkään muuttuu kun astuu areenalle. Tämän olisi pääministeri Stubbinkin pitänyt muistaa hänen kätellessä taannoin Eurooppa-kiertueellaan  Englannin pääministeri Cameronia.  Ennen kättelyä pidetyssä neuvonpidossa Stubb voimakkaasti hehkutti virkaveljelleen Suomen hallituksen nimissä maan Natoon pikaisen liittymisen puolesta.      Eilisessä lauantaiaamun tv-ohjelmassa Stubb  tarkensi Nato-lausuntoaan: Suomi voi nopeastikin liittyä Natoon, jos hallitus, presidentti ja 2/3 eduskunnasta näin päättävät. Tätä ennen presidentti Niinistö oli jo tehnyt selväksi edusuntaryhmän puheenjohtajille, että hän on ohjaksissa Natoon liittymisessä.      Tämä Niinistön ulos tulo oli erittäin tärkeä ja hyvin ajoitettu. Viesti oli selvä. Natosta ei tule tehdä minkään puolueen vaaliteemaa ja presidentti on aloitteen tekijä Natosta päättämisestä...

1296. Kipu masentaa ja tappaa

     Nyt kyse ei terroristien harjoittamasta kiduttamisesta, vaan tavallisten ihmisten kivusta.      Kiputila voi syntyä nopeasti, kuten onnettomuuden seurauksena. Vakavassa tapauksessa  loukkaantuneet jäsenet pyritään saamaan terveiksi sairaalahoitona ja kuntoutuksella, mutta kipu voi jäädä krooniseksi, eli se parane. Tällöin kipu voi vaihdella voimakkuudeltaan riippuen vuorokauden ajasta, rasituksesta ja monesta muusta tekijästä.      Näissä tapauksissa lääkkeinä tarjotaan aluksi ehkä voimakkaita kipulääkeitä, mutta  myöhemmin vain aspiriinia tai vastaavaa, koska kipu ei Suomessa ole sairaus. Voimakkaat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta ja niitä määrääville lääkäreille uhkaa joutua fimean (virasto) tarkkailuun ja maineen menetykseen.      Hyvin vakavissa jälkiseurauksissa, kuten parantumattomassa syövässä, riittävää lääkitystä yleensä saa, jos osaa sitä vaatia, ...

1292. Kansalaisyhteiskunta

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten y...

1290. Tehtävä medialle

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parant...

1282. Johtaminen ei muutu - opit kyllä

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Joht...

1281. Julkisen sektorin digitalisointi

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole  huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.     Yhtä huolestuttavaa on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa. Tämä on erittäin turmiollista, koska julkisen sektorin tuottavuuden kohottamien on avain asemassa sen kustannusten alentamiseksi ja kurissa pitämiseksi.      Tässä yhteydessä verotuksen digitalisointia on pidetty malliesimerkkinä ict:n käytön mahdollisuuksista. Muut siihen on osittain koira haudattuna. Verotuksen sujuvuuden parantumisesta voi antaa 3,5 miljoona verovelvollista hyvin puolatavia lausuntoja. Tämä ei voi olla näkymättä verottajan julkisuuskuvan parantumisena ja siit...

1280. Meno käräjäoikeuteen

     Matkalla käräjäoikeuteen päällikkö näytti omiin ajatuksiinsa vaipuneelta, huolestuneelta professorilta ja ehkäpä myös turhautuneelta kymmeniä vuosia samoilla paikoilla istuneisiin virkamiehiinsä, joiden ajatuksiin ei hevin kukaan päässyt käsiksi.      Käräjätalo oli kaksikerroksinen, mielenkiinnoton, rapattu talo. Päivän anti yllätti, sillä yhteistilaisuudessa henkilökunta puhui avoimesti laamannin läsnä ollessa henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä.      Päällikkö jakoi kokoushuoneessa tyynesti puheenvuoroja laamannin istuessa vaitonaisena selkä kyyryssä hänen vieressään. Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia kuulusta piti paikkansa. Tunnetta oli niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvi...

1277. Ratkaisu soten ict-ongelmiin

     Kerrankin hyviä uutisia sote-uudistuksesta. Talouselämässä 43/2014 oli juttu Kymeenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suunnitteilla olevasta ict-arkkitehtuurista.       Henkilökunta tunnistautuu Patja Easy -työympäristöön terveydenhuollon ammattilaisen toimikorilla. Kevytpäätteiden kautta järjestelmään pääse kirjautumaan mistä tahansa toimipisteestä.      Fujitsu toteuttaa ratkaisun. VTT on myös mukana taustalla.      Jos aiottu ratkaisu osoittautuu toimivaksi ja jos se voidaan monistaa  kaikille tarpeellisille sote-yksiköille, siinä voisi olla  ratkaisu  pitkälle koko soten ict:ksi.      Artikkelista ei käynyt ilmi laajennettavuutta koko soteen, mutta rivien välistä tämä lienee tarkoitus.

1268. Kokoomus ja virkamiesvilunkin pelaajat

      Suomalaiset oat tottuneet virkamiehensä noudattavan korkeaa virkamiesmoraalia kaikissa  virkatoimissaan ja hyvän virkakäytöskoodin pelaavaan. Näin pääsääntöisesti on käynytkin.      Valelääkärijupakat ja eräiden vääräpaperihoitajien iljettävät teot kuuluvat jo eri sarjaan, jossa leikitään jo jumalaa.      Kun tarkastellaan, missä virastoissa sen johtajan moraali on ainakin jokin verran viime vuosina  horjahdellut, niille saadaan yllättävä yhteinen tekijä. Näitä virastoja ovat olleet esimerkeiksi  patentti- ja rekisterihallitus, merenkulkulaitos, valtion liikennevirasto, Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja viimeksi Tulli.      Epäillyt rikkomukset ovat koskeneet lähinnä epäselvyyksiä viraston luottokortin ja  auton käyttöä omiin ajoihin ja läheisten suosimista virkarekrytoineissa. Muutamat tapaukset ovat edennet lainvoimaisiin tuomioihin saakka....

1267. Yliopistoon pyrkiminen

      Käänteentekevänä asiana elämässäni oli pyrkiminen yliopistoon. Yliopiston päärakennuksessa oleva suuri luentosali oli täynnä matemaatikoiksi pyrkijöitä, ja pääsykokeita valvova pääjehu alkoi kierrellä salia jokaista pyrkijää kasvoihin tiirailleen ja papereita selaillen.      Aluksi luulin kyseessä olevan todistusten tarkistus, mutta sitten käsitin miehen tarkistavan henkilöllisyyspaperit. Huomasin, että minulta puuttuivat kaikki paperit, jopa junalittera Ouluun. Nousin ylös puolikaljun miehen edessä ja, kun tämä tivasi, eikö minulla ollut edes teinikorttia, kerroin niin jämäkästi kuin osasin, ettei mukanani ollut henkilöllisyyteni osoittavia papereita. Miehen kysymys teinikortista hymyilytti, sillä Haapajärvellä ei tunnettu teini-sanaa.      Mies tuijotti pitkän aikaa rähinäremmiäni harmaat silmät viirussa punniten, puhuinko totta syntymäajastani, palveluspaikastani ja komppanianpäällikkyydestäni. Lopulta hän s...

1266. Kokoomus taipuu

     Tuoreen mielipideselvityksen mukaa Stubbin tapa johtaa hallitusta ja eräät maneerit pääministerinä ovat laskenut pääministerin arvostusta selvästi. Stubbin ministereiden unelmatiimin mahdollisuudet käydä vaalitaistelua näyttävät valuvan hiekkaan. Grahn-Laasonen, Räty, Männistö ovat kompuroinet. Ylimieleisyystilaston ylivoimainen johtopaikka syö kannatusta kuin rutto.      Ikävä virhe Stubbilta oli, kun hän heti valintansa jälkeen asetti suurimmaksi tavoitteekseen johdattaa kokoomus seuraavissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Heti seuraavakasi oli hallituksen julkistaminen toteuttajahallitukseksi. Alokasmaisia virheitä.      Keskustan kadotessa kannatusmittauksissa pilviin kokoomus joutuu taistelemaan suosiosta tavallisten kuolevaisten puolueiden rinnalla nöyryyttä opetellen. Ja sitähän ei voi opetella, ainoastaan näytellä.      Viimeksi eilen illalla televisiossa St...

1265. Väärinkäsityksiin perustuva johtaminen

     Valtionhallinnon ensimmäisessä, viikon kestävässä laskentatoimen seminaarissa suunniteltiin ahkerasti avaruushallitusviraston suoritteita, tehtiin tulosbudjetteja ja suunniteltiin raportteja. Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön kunnianhimoisella operaatioanalyysillä taottiin oppilaiden päihin, miten tietokoneella voitiin laatia erilasia vaihtoehtolaskelmia.      Käsitykseni laskentatoimesta poikkesivat valtaosaltaan muiden seminaarilaisten ajatuksista, minkä toin myös esille. Omatekoinen ajatuskulkuni perustui ilmeisesti tietämättömyyteen ja väärinkäsityksiin, mutta se herätti huomiota, ja väittelyni valtiovarainministeriön edustajan kanssa sai hilpeää hyväksyntää ja lisäsi kyseenalaista mainettani.      Seminaarin jälkeen päällikköni kutsui minut huoneeseensa tiedustellen ja hillitysti sisäänpäin hymyillen seminaarin antia ja sanoi lopuksi, että  minun piti lähteä koulutuskiertueelle vesip...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *