Eilen TV 3:n vaalitentissä nousi esille taajamien ulkopuolella sijaitsevien asuntojen hintojen laskeminen, jopa romahtaminen. Se on tietenkin ikävä asia omistajalle. Se saattaa myös estää monet muuttamasta työn perässä muulle paikkakunnalle. Kaiken kaikkeaan tämä on vakava ongelma ympäri maata.      Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtenä seurauksena on, että Suomessa asuu haja-asutusalueilla yhä enemmän vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään omaa autoaan taajamissa asioimiseen, eikä julkista liikennettä ole tai se on aivan riittämätön. Sama koskee vajaakuntoisia.      Nyt julkinen sektori on ratkaissut ongelmaa kelataksikyydeillä ja pyrkimällä järjestämään erilaista tukea kotiin. Nämä ovatkin merkittävässä määrin helpottaneet syrjässä asuvien ikäihmisten ja vajaakuntoisen palveluiden saamista. Vuosittain kelatakseihin menee noin 600 miljoonaa euroa. Alueelliset kehitystilastot osittavat syrjässä palveluista asuvien suhteellinen m...

Sosiaali-ja tervyseministeriön uuden linjauksen mukaan yli 75-vuotialaille vanhuksille varataan kahdelle prosentille laitospaikka ja muille kotihoito tai palvelutalo. Näin kunnat säästävät vuodessa 350 miljardia. On siis löytynyt tehtävä, jonka kunnat lakkautavat ja siirtävät maksut vanhuksien kontolle. Pääkäupunkiseudulla palvelutalossa asumisen kuukausikustannus on noin 4000-5000 euroa. On selvää, ettei keskivertovanhus   pysty summaa maksamaan, vaan joutuu asumaan kotonaan niiden palvelujen varasssa, joihin rahat riittävät. Voidaan kysyä, että mihin vanhuksilta peritytt verorahat ovat kadonneet ja missä on sen työn arvo, jonka he tekivät muuiden muassa lastenlapsilleen. Tässä tilanteessa on somaa, kun Katainen   ja Himanen korostavat tee-se-itse-hoitoa ja -selviytymistä. On niin somaa, kun Katainen on perehynyt vanhusten hoitoon perusteellisesti, sillä sanomansa mukaan hän ei ymmärrä mitään, mitä hänen läheisensä vanhainkodin lääkärileheen lääkäri   on kirjo...