Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella päätöksenteko merkityt tekstit.


3374. Se jolla aarre on, kätkeköön sen, ei kuitenkaan Tilastokeskusta

Mikä on se, jonka me suomalaiset omistamme yhdessä, se on jatkuvasti läsnä ja käytettävissämme, sinne on vapaa pääsy, sen tiedot oikein käytettynä voivat mullistaa käsityksemme yhteiskunnastamme positiivisesti ja sillä saada aikaan uudistuksia elinoloihimme sekä kaiken lisäksi se on maailman paras. Tilastokeskus tietenkin. Sen olemassaolon ehdoton tärkeys perustuu valtavaan lajiteltuun, pitkän aikavälin tietoihin ja aikasarjoihin. Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala on pannut hihat heilumaan tultaan laitoksen johtoon ja sen asema on tullut entistä kansainvälisemmäksi ja maailmalla tunnetummaksi ja arvostetummaksi. On kuitenkin selvä, ettei ilman asialle omistautunutta ja pätevää henkilökuntaa tason nostaminen ei ole mahdollista. Tästä kiitos heille.  Tietoperusteisen johtamisen muodostuessa entistä merkityksellisemmäksi sekä valtakunnan että yksilö tason päätöksenteossa ja johtamisessa laitoksen arvo korostuu entisestään. Hyvänä esimerkkinä käytäköön hallituksen suunnittele...

3291. Presidentin vahvuus riippuu viimekädessä siitä, miten hän hallitsee työkalupankkinsa

 Eilisessä Helsingin Sanomissa presidentti ehdokkaat pantiin puntariin siinä, miten he toimisivat erilaisissa merkittävissä presidentin toimivaltaan kuuluvissa yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Tämä on hyvää kuluttajavalistusta ja se antaa kansalaisille aineksia pohti, ketä ehdokasta äänestää. Tärkeä testi. On ymmärrettävää, ettei tämän tyyppisellä kyselyllä voida kuin rajallisesti kartoittaa ehdokkaisen tämänhetkistä näkemystä, miten he toimisivat osin hypoteettisissa ongelmatilanteissa. Kuten tunnettua on, on eri asia, miten aikoo toimia ja miten saa aikaan aikomansa, siis toimeenpanon. Presidentin täytyy vaikeissa tilanteissa ensin pohti tykönänsä, mitä reittiä myöten hän saa aikaan haluamansa päätöksen toimenpiteineen. Tämä on tärkeä vaihe, koska siinä myös ratkaistaan realistiset keinot ja miltä operaatio näyttää ulos päin. Hänellä on käytettävissä institutionaaliset päätösrakenteet ja -elimet, eduskunta, sen valiokunnat, hallituksen eri laiset kokoukset mukaan...

2497. Yle-aamu tv:n kypsennettyä päätöksenteon paistia

Ylen-aamu ohjelmassa yhtenä aiheena oli päätöksenteon ongelmat. Sen kuuluminen vanhaan seminaarikaman arkistoon ei tee siitä mitenkään mollattavaa, päinvastoin se on aina lähellä kyttäämässä jokaisen olkapään takana. Esimerkkinä käy hyvin ohjelaman vieraan psykologi Satu Pihlajan vertaus marketin jäätelöaltaan ympärillä pyörimiseen, millaisen kaloria posauksen vatsaansa täytteeksi sieltä tunkee. Ei millään pahalla, mutta päätöksen teko on mitä suuremmassa määrin tilanneriippuvainen. Kun sanoo sana sanan, se on päätös, mutta se on niin luonnollinen ja sisään rakennettu elementti kommunikoinnissa, ettei sitä voi erottaa puhumisen informaatiovirrasta erilleen. Jos sana on loukkaava tai ilmaisuvoimainen, se luonnollisesti erottui sanavirrasta herättämällä reaktioita, muttei sen takia, että se on päätös, vaan informaatiomerkityksensä takia. Koontzin ympyrässä suunnittelu, päätöksenteko, toimenpano ja valvonta on asetettu ympyrän neljäsosien nimiksi kuvaa päätöksen teon prosessiluonnetta. Tä...

2041. Tiedon hyödyntämisen vähyys päätöksenteossa on yhtä turhauttavaa kuin joutilaan väsymys

     Itse kukin tiedon tuottaja ja tilastonikkari on saanut huomata, että paraskin perusteltu tietopaketti saa olla rauhassa köllöttämässä avaamattomana johtoryhmän kokouksessa puheenjohtajan edessä. Kokous alkaa kuin mitään tietoa uudistuksesta ei olisi olemassakaan puheenjohtajan alkaessa esitellä omia käsityksiään suunnitellusta reformista. Puheenjohtajan suusta sanat voivat pudota kuin varisevat lehdet piettämään todellisen tiedon puuttumisen monttua ja viemään muiden ajatukset jo päätetyn hankeen siunaamiseen. Hupsista vaan, kokous päättyy ja paljon työtä vaatinut perusteltu tietopaketti jää käyttämättä ja päätyy diaarin syövereihin.      Miten uuteen tietoon suhtaudutaan riippuu paljon organisaation luonteesta. Julkishallinnossa vanhoja rakenteita pitää usein yllä sitkeä ja vahvoista juuristaan elinvoimansa ammentava elinvoimainen organisaatiokulttuuri. Muutoksiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta tosipaikan tulleessa mitään ei saada kun...

1822. Miksi leikkauslinja voitti

     On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.       Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Niinpä pitää yrittää löytää yleisiä perusteluja varteenotettaville mielipiteille. Presidentti valtiopäiväpuheessaan tiukentaisi EU-rajavalvontaa ja apua annettaisiin vain hädässä oleville Yksi toinen merkittävä kannanotto oli Sixten Korkmanin uusimassa kirjassaan Väärä talouspolitiikka esittämä ilmiö TINA= there in no altern...

1722.

     Miksi leikkauslinja voitti On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.      Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Presidentti  Sauli Niinistön valtiopäiväpuhe avasi ovia tiukemmalle pakolaispolitiikalle antaen kuitenkin mahdollisuuksia todella apua tarvitseville  Yksi toinen merkittävä puheenvoro tuli taannoin esille Sixten Korkmanin uusimassa kirjassa kirjassa "Väärä talouspolitiikka"  Hän ...

1580. Oppitunti suunnittelusta ja päätöksenteosta

     Verrattuna Sipilän prosessiin Kataisen neljän vuoden takaiset hallitustunnustelut edustivat neuvottomuutta, poukkoilua, vuotoja, juonitteluja ja ulosmarsseja ja pakkosopimista.      On sanottu, ettei silloin ollut muuta mahdollisuutta kuin sikspäkki ja siksi kävin kuin kävi. Mutta Sipilän tyylillä olisi saatu kokoomuksen, keskustan ja demarien enemmistöhallitus. Neuvottelijoiden vetäjällä oli taitovaje.      Merkittävä ero on jo alkuvaiheessa. Sipilä uhrasi paljon työtä ja aikaa alkuvalmisteluihin. Erityisesti tämä näkyi alkutunnustelun suuntaamisena sinne, missä oli odotettavissa, että perattavaa olisi eniten, eli perussuomalasiin.      Toisen suuri ero oli vaikeassa ja osin hahmottomassa olosuhteissa ja suunnittelutilanteessa järjestelmällisen toimisen mallin hallinta. Tämä näkyi erityisesti otteen joustavauudessa: ensi haarukoitiin mahdollisuuksia, iso strateginen ote ja sen jälkeen iteroitiin, askel askel...

1514. Kirjoitus tekijäoikeuksia pelkäämättä

     Hyvä johtaminen on aina kansallista. Kansallinen johtaminen on aina huonoa. Alun perin sanonnan ydin koski erästä taidesuunata. Joka tapauksesta johtaminen on tullut kuuluisaksi massiivisesta määrästä oppikirjoistaan siinä määrin, ettei siitä voi kirjoittaa enää juuri mitään loukkaamatta jonkun tekijäoikeuksia.      Uskalias yrityskirjailija Raimo Pitkänen on kuitenkin kirjotanut päivän HS:ssä hyvän jutun aiheesta epäillen, onko päätöksen teko johtamista. Hyvin aiheellinen epäilys. Päätöksenteko erottaa johtamisen menestyvästä johtamisesta yhtä hyvin kuin ruuti ja kompassi erottavat keskiajan uudesta ajasta.      Otetaanpa kantaa tekijäoikeuksia pelkäämättä.      Johtaminen on sellaisten päätösten tekemistä, joita kannattaa toteuttaa. Johtaminen muuttuu nyt paljon vaikeammaksi, sillä se vaatii tietoa, taitoja, järjestelmiä ja ihmissuhdetaitoja.      Hiljattain Uuden Suomen verkkosivuilla ...

1506. Sipilän johtoryhmä ei sovi impressionisteille

     Johtoryhmän työ sisältää suunnittelua. Se ei kuitenkaan ole pääosiltaan suunnittelua, jolla asiat valmistellaan seuraaviin johtoryhmiin, sillä johtoryhmässä tapahtuva suunnittelu tähtää välittömään päätöksentekoon. Jos valmisteleva suunnittelu laiminlyödään, johtoryhmätyö on ajan hukkaa tai jopa johtaa tuhoisiin päätöksiin.      Esityslista on johtoryhmän moottori, sillä sen avulla asiat käytännössä tulevat johtoryhmään. Henkilö, joko vastaa asialistasta, on organisaatiossa strategisessa asemassa. Hänellä on suuri vastuu johtoryhmän työn käytännön pyörittämisestä. Hän valvoo de facto koko johtoryhmäinstituutiota.      Pöytäkirjat varmistavat päätösten dokumentoinnin ja päätösten seurannan. Ilman pöytäkirjoja johtoryhmän työ ontuu, sillä pöytäkirjat toimivat myös päätösten toteuttamisen, tiedottamisen ja tarkistamisen työkaluina.      Onnistuneen konsulttihankeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003 ...

622. Narsistinen pomo

Päivän Helsingin Sanomissa oli hyvä juttu johtamisesta, eteenkin pomoista. Esimiestyön kritiikissä ei voi olla  painottamatta  narsismin aiheuttamaa tuhoavaa vaikutusta johtamiselle. Havaintojen mukaan tästä vaivasta kärsii pienemässä tai suuremassa määrin suuri osa johtajista.  Tätä kärsimystä kantavat eivät tietenkään tunne vaivasta mitään takkaa olallaan, päinvastoin. Pomon narsismi on suora tie pahoin voivaan työyhteisöön. Narsistien esimies on aina oikeassa, sanoo aina viimeisen sanan, ei siedä kritiikkiä ja näytä aitoja tunteita koskaan eikä tunne empatiaa. HS:ssa jutussa esitetyt pomon tunnusmerkit ovat suurelta osin seurausta narsismista. Toinen johtamisen  johtamisen kritiikkiä  nostattava tekijä on  se, että johtaja, pomo, joutuu aina ratkaisemaan ristiriitoja.  Hän oikeastaan sitä varten olemassa. Päätöksenteko ei ole vaikeaa, mutta ristiriitojen sovittelu ja oikein ratkaisujen tekeminen on. Huono pomo tekee päätöksiä solkenaan ja ...

440. Julkista päätöksentekoa yksityisfirmoille

Valtion taloudellisen tarkastuskeskuksen pääjohtaja Pöysti käytti HS:ssä tänään tärkeän puheenvuoron poliittisen päätöksenteon hyytymisestä. Ministeiden poliittisten esikuntien kasvaessa valmisteluvalta liukuu kasvottomille uraa luoville nuorille poliitikoille ja lobbareille.   Yhteiskunnan kyky ja halu käyttää sen omia poliittiaprosessa heikentyy, mikä johtaa politiikan rapautumiseen. Näyttää siltä, että yksityisektorin tunkeutumista demokraattiseen päätöksentekoon vain kiihdytetään. Hallitus käyttää päätöksen teossaan yksityisiä konsulttifirmoja, kuten Kreikka-asikirjojen julkisuuskysymyksessä.   Sijoitusiyhtiö Norvestia omistaa 20 % kansainvälisestä terveys- ja sosiaalialan Coronariasta ja Kataisen entisen avustajan Jussi Kekkosen 50%   lobbausyhtiö Miltton Networkista, jossa työskentelee myös Jutta Urpilaisen entinen avustaja Jussi Lähdeen mukaan lobbarit jo nyt valmistautuvat seuraavan hallitusohjelman laadintaan. Oikeusprofessori Jukka Kekkonen piti Häkäm...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *