Puhuttaessa SWOT analyysista yleensä tarkoitetaan nelikenttäanalyysia, jossa esimerkiksi pystysoralla akselilla on kaksi vastakkaista ilmiötä kuten vahvuudet/heikkouden ja toisella toisenlaiset vastakkaiset ilmiöt kuten mahdollisuudet/uhat. Kuuluisa matemaatikko Euler käytti tätä menetelmää elämänsä ehtoopuolella. Hän piirisi kaavion, jossa oli neljä lohkoa: Ensiksi jos, Jumalaa ei ole eikä usko Jumalaan, siitä ei seuraa mitään. Toiseksi jos, Jumala ei ole, mutta uskoo Jumalaan, siitä ei seuraan mitään Kolmanneksi jos, Jumala on, ja ei usko Jumalaan, voi käydä huonosti Neljänneksi jos, Jumala on ja uskoo Jumalaan, voi käydä hyvin      Ilman mutta Euler valitsi neljännen Euleriin liittyy myös yksi silloiseen ajan kuvan hyvin liittyvä episodi. Katarina Suuri Venäjän keisarinna epäili jumalan olemassa oloa. Hovin korkeat hännystelijät päättivät kutsua Eulerin todistamaan, että Jumala on olemassa. Hänet puoli raahattiin Katariinan eteen. Hädissään Euler sanoi x toisen plus 1 ...

Babylonilaiset kauppamiehinä olivat eteviä kirjanpidossa tarvittavissa laskentamenetelmissä. Heiltä sujui toisen asteen yhtälön ratkaiseminen tosin eri kaavalla kuin nykyään. Se perustui etu päässä siihen, että etsittiin kokeilun avulla, mikä luku parhaiten toteuttaa yhtälön. Kreikkalaista aikakautta olisi oikeutetumpaa kutsua Arkhimedes’n ajaksi, sillä monet nykyajan matemaatikot pitävät häntä primus inter pares, paras parhaiden joukossa matemaatikkona, joka nykyaikana eläessään  olisi ratkaisut kirjaimellisesti ennennäkemättömiä ulottuvuuksia  differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmillä. Kreikkalaisilta on peräisin myös Pythagoraan lause. Se kertoo, että suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtä suuri kuin hypotenuusan neliö eli sivu a toisen + sivu b toiseen = vastakkainen sivu c toiseen. Tämä todistaminen käy piirtämällä kolme neliötä mainittuun kolmioon sivuina kateetit ja hypotenuusa. Jakamalla tämä härveli sopivasti kolmioihin niin, näiden avulla...

Luonnon tapahtuu jatkuvasti miljardeja mikro fyysisissä ilmiöitä, joissa pienet hiukkaset sattuman varaisesti vaihtavat paikkaa, kuitenkin niin, että atomin sisäinen tasapaino säilyy. Tässä tasapainoa voidaan verrata aurinkokuntaamme tasapainnon, jossa kukin planeetta pysyy omalla radallaan. Kuu ei ala kiertää armasta maapalloamme lähempänä, ejolloin meret alkaisi kiertää kuun painovoiman mukana ympäri maapalloa. Kymmen pistettä tästä kuulle. Niinpä koko aurinkokuntamme planeetat noudattavat täsmällisesti ratojaan välittämättä meidän muurahaisten touhusta tonteillamme. Mutta ne mikro-oliot. Ne ovat atomin isällä salaman nopeudolla pomppivia pienhiukkasia. Ne kokonaisuudessaan noudattavat lakeja, joilla atomin rakenne säilyy, mutta yksittäisen elektronin pomppinen atomin sisäisiltä radoilta toisille on sattumanvaraista. 1960-luvulla opiskellessani fysiikkaa tätä sattumanvaraisuutta ei epäilty. Professori Laurikainen on kirjoittanut aiheesta kirjan, jossa hän pitää elektronien pomppimist...

     Puhuttaessa SWOT sta yleensä tarkoitetaan nelikenttäanalyysia, jossa esimerkiksi pystysoralla akselilla on kaksi vastakkaista ilmiötä kuten vahvuudet/heikkouden ja toisella toisenlaiset vastakkaiset ilmiöt kuten mahdollisuudet/uhat.      Eräs matemaatikko Euler käytti tätä menetelmää elämänsä ehtoopuolella. Hän piirisi kaavion, jossa oli neljä lohkoa: Ensiksi jos Jumalaa ei ole eikä usko Jumalaan, siitä ei seuraa mitään. Toiseksi jos Jumala ei ole, mutta uskoo Jumalaan, siitä ei seuraan mitään Kolmanneksi jos Jumala on, ja ei usko Jumalaan, voi käydä huonosti Neljänneksi jos Jumala on ja uskoo Jumalaan, voi käydä hyvin     Ilman mutta Euler valitsi neljännen kohdan.

     Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän löi pöytään yhtälön ax2 + 4x + 61 = 0, joten   Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen.   Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja...