Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella venäjäpolitiikka merkityt tekstit.


3294. Rehnin tentti oli tarpeistonhoitajan testamentti

Voi hyvät hyssykät, mikä haastattelu Olli Rehnin presidenttitenttaus oli. Se ei ollut todellakaan tentti, vaan lempeä kaverihaastattelu. Ylen tilaisuuden vetäjä jostain syytä asettautui sen sijaan, että olisi tykittänyt Rehniä aiempien tenttien mukaisesti kiperillä Rehnin aivonystyrät hetkeksi jumiin saattaneilla kysymyksillä, tenttaajaa antoi Rehnin selosta vakausmekanismia ja sen hallinnassa olevaa 80 miljardin kassaa. Saman Rehnin luentomaisen esitystavan vetäjä ani antoi jatkua koko tentin ajan.  Samaan sarjaa kuului tenttaajan Venäjä kysymys. Täyttä tyhjyyttä täynnä. Oli ollut kiintoisaa kuulla, miten ja missä vaiheessa Rehnin asenne Venäjää kohtaan muuttui vuoisen mittaan ja mitkä siinä olivat ratkaisevat tekijät. Tämä aihe valahti ohi huomaamattomasti unohdettujen asioiden laariin.  Hänen elinkeinoministeri kaudestaan Sipilän hallituksessa olisi saanut mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi elinkeinotukien jaosta erityisesti maatalous”yrittäjille”.  Samaan sarjaa ...

1887.

Venäjä ei yli provosoidu eikä hyökkää Suomeen olkoot Nato selvityksestä tehdyt johtopäätökset millaiset tahansa.      Luonnollisesti Putin tuntee sivistyneenä ihmisenä Pyhän Viisauden Kirkon tarinan Kiovan Russista. Siihen kiteytyi ruhtinas Vladimirin aloittama työ vanhojen slaavilaisten pakanauskontojen korvaaminen ortodoksisuudella 1000-luvun alussa. Ruhtinas halusi muodostaa sinne toisen Bysantin.T ästä on peräisin sanonta: Moskova on Venäjän sydän, Pietari sielu ja Kiova äiti.      Putinin länsiretoriikka ponnistaa tästä myytistä. Sitä tukee Putinin sukima ortodoksinen kirkko ja sen vahva vaikutusvalta Venäjän eri sosiaaliryhmiin laidasta laitaan.      Putinin ulkopoliittisen tekojen toimenpiteiden sarja muistuttaa keskenkasvuisen pohjan uhittelua isovanhemmille, kun vanhemmat eivät välitä. Se on kiukunsekaista alakynnessä olevan strategiaa, jossa suurin vihollinen on minä itse ja viha laantuu, kun olot paranevat. ...

1854. Harkimon spekulaatio kokoomuksen johtoon ei ole lälläriasia

     Spekulaatiot, että Hjallis Harkimo haastaa Stubbin kokoomuksen kesän puoluekokouksessa, saivat vastinetta mediassa. Muiden musaa HS kirjoitti aiheesta päivän lehdessään ( http://www.hs.fi/paivanlehti/16032016/a1458019750085 ).      Yrittäjät olisivat tyytymättömiä Stubbin paikallisen sopimisen linjauksiin. Kansanedustaja Eero Lehti pitää spekulaatiota julkisuustemppuna. Harkimo itse ei myönnä eikä kiellä.      Harkimo tunnetaan lähinnä kärsimättömänä liikemiehenä, jonka bisneksistä voidaan olla monta mieltä. Harkimon Jokereiden Jokerien myyntiä 49 prosentin omistuksella ja Pasilan hallin myyntiä kokonaan venäläisille Gennadi Timtšenkolle sekä veljeksille Arkadi ja Boris Rotenberg, jääkiekkoväki ja HS eivät katselleet suopein silmin silloin. Nämä venäläis miehet ovat Yhdysvaltain pakotelistalla. Tuskin tällä sinänsä on mitään tekemistä puheenjohtajuuden kanssa.      Jos tarkastelee, miten Ha...

1833. Halonen ja Niinistö presidentteinä Venäjä suhteissa

      Historia on osoittanut, kuinka paljon valtion päämiehen roolilla, kyvykkyydellä, tilaisuuteen tarttumisen taidolla, selvä näköisyydellä ja päättäväisyydellä on merkitystä valtion selviämisessä vaikeissa tilanteissa.      Tämä korostuu eteenkin pienten maiden päämiehillä ja myös suurten, kun ne ovat joutuneet toiminaan maidensa resurssien äärirajoilla tai muutoin mailleen vaikeissa tilanteissa. Esimerkkejä on pitkä liuta: Roosevelt, Churchill, Stalin, Kohl, Thatcher, Merkel, S. De Gaulle, Mao Zedong, Kekkonen, jne. Heidän kaikkien maine ei ole paras mahdollinen, mutta heidän vaikuttamisensa valtakuntiensa kehitykseen on ollut suuri ja kiistaton.      Meillä maan päämiehen roolit on jaettu pääminiterin ja presidentin välillä edellisen vastatessa sisäpolitiikasta ja EU- politiikasta jälkimmäisen vastatessa muusta ulkopolitiikasta.      Kansa tunnetusti äänestää 80-prosenttisesti tuntemuks...

1314. Itä rajalta ei uutta

     Juuri päättynyt eduskuntakeskustelu Venäjä-polittikasta antaa realistisen kuvan Suomen asemasta ja mahdollisuuksista Venäjä-kriisissä.      Laajasti oltiin samaa mieltä siitä, että Venäjä on muuttanut suurvaltadoktriiniaan aggressiiviseksi sotilasmahdiksi, joka tarpeen mukaan loukkaa muiden maiden suvereniteettia, Ukraina viimeisimpänä.      Kriisin ollessa pitkä, syvä ja moniulotteinen Suomi on katsonut parhaaksi toimia konfliktissa sekä EU:n että kahden välisten neuvottelujen kautta. Stubb korosti erityisesti aktiivista EU-linjaa.      Kriisin vaikuttaessa maahamme monella negatiivisella tavalla Suomen pitää panostaa nykyistä enemmän kahden väliseen neuvottelulinjaan. Venäjään pätee sama totuus kuin kaloihin ja lintuihin: ne eivät tee mitään turhaan. Syyt saa selville vain menemällä metsään. Toisaalta vaikka Suomi on kahlittu suureen EU-hakaan kuin hevoslauma, aina jokin heppa hyppää muita korkeammalle ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *