Ruotsi-Suomi oli suurtavalta, joka laajimmillaan ulottui Mustalle merelle saakka. Naapurimme onnistuivat myymään Kiirunan terästä Natsi-Saksalle 1000-vuotisen valtakunnan rakentamiseen II maailmansodan aikana. Suuruus näkyy häpeämättömästi tänä päivänäkin, kun TV-sarjojen sankari nousee välinpitämättömästi luksus Volvoon karauttaen ratkaisemaan ongelmia      Mutta meidän suomalaisten ei kannata menneisyydestä penkoa Ruotsin menestystekijöitä, vaan aivan lähihistoriasta. Ruotsin perhepolitiikka on ollut anteliasta koko perheelle. Lapsia on syntynyt ennätystahtiin maahamme verrattuna. Toinen syy syntyvyyden kohoamiseen on vilkas maahanmuutto. Näiden yhteisvaikutuksena maan syntyvyys on kaksi kertaa suurempi kuin meidän. Ruotsin väestöpyramidi muistuttaa enemmän pallon profiilia meidän ylösalaisin nostettua joulukuusta. Ruotsin väkiluku 2023 on 12 miljoonaa ja Suomen 5,6. ja bruttokansantuotteet vastaavasti 2017 ovat 9000 dollaria ja 42000. Päivän HS:n mukaan S...

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Kuningatar Elisabeth vaikutti hyvältä ihmiseltä, mutta menneisyyden haamut imperiumiin kuuluvien kansojen historioista eivät kaikilta osin ole häävit. Nimenomaan jälkeen päin on sopivaa kysyä, millä valtuuksilla brittiläisen laivan kapteeni seilattuaan valtameren yli tuntemattomaan maahan löi brittilipun salkoineen pystyyn valloituksen merkiksi.  Kanada ei halua muistaa, että britit ulkoistivat 1700-luvun Kanadan alueen kauppakomppanian haltuun. Maailmansodissa brittiuniformu oli satojen tuhansien alusmaiden sotilaiden yllä. On vaikeaa sanoa, vaikuttiko Britannian eroon EU:sta kansan perimään iskostettu näkemys maan mahtavuudesta ja näin ero keinona tähän huuruiseen tulevaisuuteen. Tuskin. Ero on vain yksi suuri sattumus historian kulussa. Tällä hetkellä maan näkymät ovat synkät. Elinkustannus- ja työvoimapulakriisit sekä maan luottolukituksen vajoaminen sattuvat nyt yhtä aikaa eikä maa ole vieläkään kuivilla koronaepidemiasta. Tässä ahdingossa täytyy kuitenkin muistaa, että Brit...

Niin se menee, että digitalisaatio on puskemassa yhä jyrkempää kiilaa työvoimaan halkaisten sen työläisiin ja digitoijiin. Väliaikaiseen välimaastoon jäävät sekä että ihmiset. Ajan myötä digiporukka sirpaloituu käyttäjiin, kehittelijöihin, asiantuntijoihin, alempiin esihenkilöihin, ylempiin esihenkilöihin ja johtajiin. Digitalisaation edistyessä lisää digiporukka on jatkuvassa turbulenssissa. Osa ei pysy kehityksen mukana pudoten työläisiin, osa siirtyy vaakatasossa, osa yläviistossa eri tehtäviin ja osa pystysuoraan asiantuntijoiksi tai johtajiksi osan kutenkin joutuessa alenevaan turbulenssiin riippumatta siitä, millä tasalla on ollut. Sitä sanotaan kilpailuksi. Lopputuloksena on, että pieni osa pääsee tai haluaa digirulettiin, suuri osa tekee suorittavaa työtä ja välimaastoon jäävät ovat ulkopuolisia, joista suurin osa elää tukiaisilla ja on hermoherkkä ja pieni osa on suurituloisia elämäntapa nautiskelijoita.

Eilinen A-studion istunto osoitti taas kyntensä työmarkkinajohtajien puheiden pyörimisestä samalla radalla samalla nopeudella koskaan kohtaamatta. Toinen on joko puolikierrosta jäljessä tai edellä riippuen kumpi puhuu ensin. Häkämiehen toisti mantraa perhevapaauudistuksen ja työttömyysturvan leikkaamisen puolesta. Eloranta taas luennoi osa-aikaisten ja osatyökykyisten työllistämisen sekä työvoimapalvelujen räätälöinnin puolesta. Koska nämä helvetiliset työmarkkina säkeet toistuvat vuodesta vuoteen riippumatta kulloisten työmarkkinaherrojen nimistä, säkeiden täytyy olla peräisin kummankin osapuolen pyhistä kirjoista. Näiden kirjojen haltijoiden nyökyttely työmarkkinalinnakkeiden muurien juurella soisi löytävän uuden nyökyttely kohteen. Kas kummaa, se on selän takana ja jopa opiskelijoiden tiedossa. Sitä ovat myös yliopistot ja tutkimuslaitokset syöttäneet kaikelle kansalle. Se on tietenkin innovatiivisuus, sen kasvattaminen ja hyväksikäytön virittäminen elinvoimaisuudeksi eli lisää ...

Viimeviikkojen keskusteluja ovat hallinneet epäilyt Suomen kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia.   Agendalla ovat olleet myös vakiaiheet väestön ikääntyminen ja työvoimapula. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PK-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Se on vaikea kysymys sektorin laajan kirjon vuoksi. Koot vaihtelevat yhden henkilön ja satojen yritysten välillä. Pienimmistä 36 prosenttia ei halua laajentaa ulkomaille.   Tämä on katastrofisen suuri määrä, jos katsotaan reaalitalouden näkökulmasta, mutta on ymmärrettävää, kun omistajasuku haluaa säilyttää vakaan ympäristön ja tyytyy pelkkään hyvään toimeen tuloon. Ekologisesti tämä on jopa kannatettavaa. PK yritysten ”vastuulle” on aina sälytetty nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima Team Finland operoi niiden yritysten kanssa, joilla on jo näkymiä ja kykyjä kansainvälistymiseen, mutta lopullisia askeleita ei ole vielä tehty...

Viimeviikkojen pohdinnat Suomen menestymisestä ovat hallinneet keskustelut mm. VM:n raportin kysymyksestä Suomen kyseenalaisesta kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia ja väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PKT-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Vain 36prosenttia oli tähän halukkaita. Tämä on katastrofisen pieni määrä noin 300000 PKT yrityksestä. Näiden yritysten ”vastuulla” on nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima yritysten kansainvälistämistiimi pitää panna uuteen asentoon. Sen pitää jalkautua yrityksiin julistamaan kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia. Suomen markkinointia lapsi- ja kouluystävällisenä maana on jatkettava ja ulkomaalaiset meillä opiskelevat on saatava jäämään maahamme juuri tähän vedoten. Näitä jyviä on jauhettu pitkään. Nyt pitää toimia.

Arno Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan. Väestörakenteellemme emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia. Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja, työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli. PS. Perusedellytys on, että maamme yrityskanta on hyvä.

Ruotsi-Suomi oli suurtavalta, joka laajimmillaan ulottui Mustalle merelle saakka. Naapurimme onnistuivat myymään Kiirunan terästä Natsi-Saksalle 1000-vuotisen valtakunnan rakentamiseen II maailmansodan aikana. Suuruus näkyy häpeämättömästi tänä päivänäkin, kun TV-sarjojen sankari nousee välinpitämättömästi luksus Volvoon karauttaen ratkaisemaan ongelmia      Mutta meidän suomalaisten ei kannata menneisyydestä penkoa Ruotsin menestystekijöitä, vaan aivan lähihistoriasta. Ruotsin perhepolitiikka on ollut anteliasta koko perheelle. Lapsia on syntynyt ennätystahtiin maahamme verrattuna. Toinen syy syntyvyyden kohoamiseen on vilkas maahanmuutto. Näiden yhteisvaikutuksena maan syntyvyys on kaksi kertaa suurempi kuin meidän. Ruotsin väestöpyramidi muistuttaa enemmän pallon profiilia meidän ylösalaisin nostettua joulukuusta. Ruotsin väkiluku 2023on 12 miljoonaa ja Suomen 5,6. ja bruttokansantuotteet vastaavasti 2017 ovat 9000 dollaria ja 42000. Päivän HS:n mukaan Suomen kunnista...

     Valtioita ei yleensä perusteta, vaan ne muodostuvat erilaisten väkivaltiasten kamppailujen ja poliittisten sopimusten kautta. Nyt kun EU-johto sormi suussa seuraa kymmenien tuhansien hukkumista Välimereen, pakolaiskysymyksen ratkaiseminen on mitä ajankohtaisinta.      Valta osa Eurooppaan pyrkijöistä ollessa pohjoisafrikkalaisia EU-johto suunnittelee pakolaisten kokoamispaikoiksi Pohjois-Afrikan kohteita rannikolta tai sen lähialueita. EU-johtajat kyllä tajuavat, etteivät ne voi olla lopullinen ratkaisu, koska tavalla tai toisella ihmiset on niistä siirrettävä Eurooppaan. Toinen jatkuvasti esille noussut esitys on, että EU-maiden pitää auttaa lähtömaita pakolaisvirtojen pienentämiseksi. Tässä ei ole vuosien mittaan päästy puusta pidemmälle. Päivän HS:ssä Euroopan parlamentin puheenjohtaja Antonio Tajani kirjoittaa, että muuttoliikekriisi uhka eurooppalaista unelmaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005733862.html).      Afrikan pohj...

     Muiden muassa Juhana Vartiainen on viime aikoina lukuisissa kannanotoissaan (twitter, A-Studio 29.11.) tuonut esille sen, että Suomen rakenteellinen työttömyys on noin 220000 henkilöä ja että potentiaalien työvoimareservi on noin 40000 henkilöä, siis niiden määrä, jotka on työllistettävissä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html). Ay-väki on Antti Rinteen johdolla tämän ponnekkaasti kiistänyt mm twitterissä. Eilen A-talkissa Paola Suhonen viittasi jäälleen kymmenien tuhansien suuruisen vaikeasti työllistettävien joukkoon (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235683-juhana-vartiainen-vastaa-antti-rinteelle-taman-takia-tyovoimareservi-vain-40-000 ).      Tämä epämääräisyys siitä, kuinka paljon miellä on työttömiä, työttömän nimikkeellä olevia ja piilotyöttömiä sekä työmarkkinoilta pudonneita herättää vakavan kysymyksen, eikö tosiaan kukaan ole analysoinut tätä harmaata aluetta jäsen suuruutta, vaikka varmuudella se kuuluu jonkun viranomaisen ...

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä...

Kuka muistaa vielä 2000-luvun lopun talousihmisten loitsuja? Suomi pienenä ja yhtenäisenä maana pystyy reagoimaan nopeasti maailmantalouden muutoksiin. Meidän säätelyjärjestämä sopii keynesiläiseen valtiovetoiseen elvytyspolitiikkaan kuin hevoselle länget. Kiinailmiötä pitää vain pelätä. Me uskoimme moderniin kapitalismiin. Innostus ja usko olivat vahvoja, koska niin sanotuista yleisistä syistä johtuen pääsimme sitä soveltamaan muita pohjoismaita myöhemmin. Paperista tuli kolmas osa viennistä 2000-luvulla. Se oli ikuista. Me uskoimme myös ehtivämme nopeasti kopioida länsimaiset johtamistavat, myös institutionaaliset ratkaisut. Nokia nakutti kuin kello. Merrill Lynchin kaatui 2008 kuin salaman iskemänä. Niin ne siellä, missä kapitalismi on vahva ja demokratia heikko, meillä vahvat molemmat. Kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä seuraavaksi tapahtui. Taloustiede ihmettelee ja levittelee papereitaan. Eurooppaan alkoi laskeutua pitkä hämärä. Joku mutisi, ettei meidän johtamisjärj...

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset. Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin   huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme. Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi. Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työ...

Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.   Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi. On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Mo...

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen, kehitysyhteistyön uudistaminen, reilunkaupan laajentuminen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen sekä internet ovat hyviä keinoja maailman tilan paranemiseksi. Mutta myönteinen kehistys on myös yksittäisen henkilöden työn tulosta. Edesmennyt Nelson Mandela ei ainoastaan johtanut Etelä-Afrikkaa tasa-arvon tielle, vaan oli rohkaiseva esimerkki muille, miten muutoksia saadaan aikaan, kun on sitkeyttä, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja karsimaa. Kehityspyrkimyksien   taustalla toimii kuitenkin koko ajan markkinatalous. Se on kuin   luonnon laki, joka siirtää tuotantoa sinne missä on kilpailukykyistä työvoimaa ja raaka-ainetta, ja missä tästä syystä tulee olemaan muutaman vuosikymmenen päästä myös ostovoimaa. Kehitysmaat voivatkin sanoa jossain vaiheessa nykyisille teollisuusmaille, että pitäkää kallis työvoimanne, me teemme itse omat tuotteemme itsellemme ja myös teille. Jossain vaiheessa tätä kehitystä tulee kui...

Raportti on hyvä perusselvitys tuleville eläkäratkaisuille. Siinä ei ehdota mitään mallia, mutta tuodaan kuitenkin esille eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen poistamismahdollisuus ja vanhuuseläkeiän nostaminen. Nämä ovat rakenteellisia toimenpitetiä, jota ovat tekisesti helppo päättää, muttei poliitisesti. Näiden rinnalla olisi pitänyt voimakkaammin painottaa, millä keinoin nykytyöväki pystyy jatkamaan 65 vuoteen asti.  Eräillä aloilla ei mitenkään, kuten raskaalla rakennussektorilla. Työviihtyvyyden sijasta nyt on painotettava parempaa johtamista ja liikuntaa. Molemmat on todettu monessa tutkimuessa lisäävän ihmisten hyvinvointia, työn tehoa ja myös työviihtyvyyttä. Nyt pitäisi selvitää, mikä on todellien työvoiman tarve, kun otetaan huomioon työperäinen maahanmuutto, automaation vaikutukset työvoimaan ja todellinen käytettävissä oleva työvoima ja miten sitä voidaan listä. Tulevaisuuden työvoiman määrä ja tarve on oleellinen tekijä, kun todellista poistot sisältävää kestävyysv...