Siirry pääsisältöön

512. Vartiaisen maahanmuuton ja työvoiman tarjonnan lisääminen ja Sipilä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.

Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.

Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi.

Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työvoiman riittävää tarjontaa ylläpitävää politiikkaa. Jos meillä lähdettäisiin nykyistä radikaalimmin tälle tielle, se tarjoaisi demareille, vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille väkevän aseen mihin tahansa vaaleihin. Hallitushan on jo nyt vajepaketissaan mennyt lievästi tähän suuntaan kotihoitotuen ratkaisullaan ja pätevyysvaatimuksien lieventämisellään.

Sipilää sietää kuitenkin  pitää silmällä, kuten Unto Hämäläinen päivän HS:ssä totesi. Hän voi olla mies, joka kääntää tässä asiassa  maan Vartiaisen kannalle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *