Siirry pääsisältöön

498. Valtion tuloverot tulevat keskiluokalta



Jutta Urpilainen oli tänään HS:ssä huolissaan keskiluokan puolesta. On totta, että globaalinen työnjako ja automaatio kurittavat eritysesti keskiluokkaa. Ministeri Huovinen sanoi hätkähtäneensä Suomen terveyseroja. Professori Hiilamo on niistä myös huolissaan blogissaan 20.12. Keskiluokan hätään voidaan lisätä vielä koulujen eriarvoistuminen, mikä johtaa myös sen kurjistumiseen pidemmällä aika välillä.

Mutta kuuluu keskiluokalle myös hyvää. Tuskin keskiluokan elinolot absoluuttisesti heikkenevät, suhteellisti kylläkin. Kunnat tarvitsevat vuosittain lähes kymmenen tuhatta uutta työntekijää eläköitymisen takia ja vanhushuolto lisää käsiä.

Urpilainen kaipaili myös hallituksen teollisuuspolitiikkaa korvaamaan 150 tuhannen työpaikan katoamista, mikä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana teollisuudesta.  Tuskin valtio voi mitenkään merkittävästi vaikuttaa tällä politiikallaan työllisyyteen.

Tietenkään ei saisi soimata pk-sektoria. Jokainen yritys on itsenäinen yksikkö ja sillä selvä. Mutta kyllä hallituksen on vihdoinkin sanojen sijasta aika tehdä jotain radikaalia pk-sektorin eteen. Tukien jakaminen on väärä lääke. Osa vanhoista pk-yrityksistä on varmaankin mukautunut nykyisiin raameihinsa, mutta uusiin ja nouseviin yrityksiin hallitus voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa koulutuksen kautta. Mutta yrittäjähenkisyyttä on erittäin vaikeaa puhaltaa enempi kuin sitä on.

Valtion talouden kannata keskiluokan kurjistuminen on tuhoisaa, sillä valtaosa valtion tuloveroista tulee keskiluokalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *