Babylonilaiset kauppamiehinä olivat eteviä kirjanpidossa tarvittavissa laskentamenetelmissä. Heiltä sujui toisen asteen yhtälön ratkaiseminen tosin eri kaavalla kuin nykyään. Se perustui etu päässä siihen, että etsittiin kokeilun avulla, mikä luku parhaiten toteuttaa yhtälön. Kreikkalaista aikakautta olisi oikeutetumpaa kutsua Arkhimedes’n ajaksi, sillä monet nykyajan matemaatikot pitävät häntä primus inter pares, paras parhaiden joukossa matemaatikkona, joka nykyaikana eläessään  olisi ratkaisut kirjaimellisesti ennennäkemättömiä ulottuvuuksia  differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmillä. Kreikkalaisilta on peräisin myös Pythagoraan lause. Se kertoo, että suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtä suuri kuin hypotenuusan neliö eli sivu a toisen + sivu b toiseen = vastakkainen sivu c toiseen. Tämä todistaminen käy piirtämällä kolme neliötä mainittuun kolmioon sivuina kateetit ja hypotenuusa. Jakamalla tämä härveli sopivasti kolmioihin niin, näiden avulla...

Hälyyttävin tulos on matematiikan pudostus, jossa heikkojen osaajien määrä on kasvanut 7 prosentista 12 prosenttiin. Tämä on kahdesta syystä erittäin huolestuttavaa: ensiksi aukkoa on vaikeaa parantaa aikuisena, koska kielteinen asenne matematiikkaa kohtaan jää päälle ja toiseksi matematiikan taitoa tarvitaan yhä enemmän jatkuvasti laajentuvassa ict-ympäristössä. Jos halutaan, matematiikan taitoa voidaan lisätä nopeasti. Ei tarvita kuin sopivan kokoinen luokka ja perinteinen liitutaulu ja päteävä opettaja sekä harjoittelua. Harjoittelu vaati keskittymistä, eikä sitä voi tehdä oheisolemisena kuten kielten opiskelua voi tehdä. Opetus alkaa numeroiden ymmärtämisestä ja neljän peruslaskutoimiuksen oppimisella. Murtolukuihin siirtyminen on oleellinen hyppäys joukko-oppiin niin, ettei sitä oppilaat edes huomaa. Seuraavaksi numerot korvataan syboleilla eli kirjaimilla ja siirtytään pontensseihin, neliöjuurin ja yhtälöihin samalla kuin perehdytään funkiokäsitteeseen ja niillä operoim...