Sotiemme jälkeen maamme kasvot olivat kuin ansioluettelo. Nyt kun maa on rakennettu, olemme kuin uninen ja kuivettunut seurakunta, vain valitus on jäänyt.      Sillä aikaa kun maan eliitti etsii suuntaa luovuudelleen kesän Suomi-Areenoissa, osa kansasta istuu passiivisena kuka missäkin näpläämässä digilaitteitaan. Toiselle osalle kansasta tämäkään ei riitä. Jos muuta ei ole, musiikin pitää olla kovempaa ja nopeampaa ja maalausten suurempia.      Näiden höyryjen päälle on muotoutumissa yhä ikävämpi Suomi-kuva. Tuntuu kuin Ollilan kuuden vuoden takaisesta brändityöryhmän raportista ei ole muuta jäljellä kuin öiset muistot.      Kansainväliset taloustieteilijät ja-lehdet ovat nostaneet Suomeen tikun nokkaan esimerkkinä huonosti hoidetusta taloudesta. Sitä ei levennä se, vaikka kuinka olisimme yksi maailman vähiten korruptoituneista valtiota, että olemme harhojemme vallassa. Koulutuksen ja tie...

      Tunnettua on, että hyviä tarinan kertojia kuunnellaan tietynlaisissa tunnelmaltaan kohonneissa tilaisuuksissa. Poreilevissa illanvietoissa kuulijat ovat jo etukäteen virittyneet otolliseen vastaanottamisen tilaan kertojan tietäessä myös roolinsa tunnettuna tarinan kertojana. Sillä hetkellä kertojalla on valtaa, mutta valtaa vain tilaisuuden kontekstissa, tilaisuuden asiamerkityksen ja luonteen rajoissa.      Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, miten kertojan valta syntyy. Se riippuu, olkoon tarinan sisältö mikä tahansa, lähes kokonaan hänen esityskyvystään ja taidoistaan eläytyä sadunkertojan rooliinsa. Niinpä hänen valtansa on hetkellistä ja nopeasti sammuvaa, mutta tarinana kertojana hänen maineensa pysyy. Tämä kannattaa muistaa, kun tuotetta brändätään sen tekijällä.      Mutta tarinat vallankäytön välineenä eivät ole näin yksikertaisia. Ehkä taloudellisen voittoon tähtäävän tarinan kertomisen mall...