Maassamme on noin 15000 ihmisten joukko, joista runsaat 2000 on aina vuorollaan muutaman kuukauden tai vähän yli vuoden vankilassa. Suurin osa tästä joukosta kuuluu pikkurikollisten ytimeen. He syyllistyvät pääsääntöisesti omaisuusrikoksiin, näpistyksiin, varkauksiin, häärintään julkisilla paikalla ja tappelunnujakointiin.   Tämä on heidän elämäntapansa, kunnes vanheneminen latistaa heidän toimintaansa, jolloin osa siirtyy hetkeksi puliukkokaartiin lopulta kuolonsadan korjatessa heidät. Onneksi muutamat selviävät kuiville mm vertaistukihenkilöinä.  Yksi tapa ajatella tämän porukan vankivirtaa vankilaan on, että saapuessaan vankilaan vanki on yksi niistä 15000:sta, jonka vuoro nyt oli joutua vankilan ja kun hän vapautuu, hän palaa takaisin niiden 15000 joukkoon. Tästä kolkosta ajatusmallista seuraa, että vanki saapuessaan vankilaan ensikertalaisena, hän vapautuessaan on mieleltään jo uusija. koska kuuluu tähän 15000 joukkoon ja tulee siis uusimaan. Suuri kysymys on mikä t...

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.   Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat. Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.   Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.   Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota o...

      Aloitin perehtymiseni tulevaan tehtävääni lainkäyttövallan huipulta. Siitä en tulisi puhumaan kenellekään mitään. Syytä vaikenemiseen en osannut itsellenikään selittää, mutta jokin sisäinen ääni käski olla levittelemättä tietoja tapaamisesta. Presidentin sihteeri oli saanut näppärästi sovittua juttutuokion. Kesäkuun ensimmäisenä, kun kävelin Kappelin ohi korkeimpaan oikeuteen, sää oli täydellinen. Ilmojen haltija ei tiennyt, miten olisi kaupunkia paremmin hellinyt. Tarkoitukseni oli jutella presidentin kanssa siitä, mikä oli yleisesti ottaen tuomioistuinlaitoksen tila ja näkymät. Ei siis mitään yksityiskohtia.      Astuessani takaportaikosta sisään vastaanottoapulaisen saattamana Heinonen seisoi suuren huoneen toisessa päässä ja oli valmiina tapaamiseen. Muita henkilöitä ei näkynyt. Huone oli hiljainen, vaikka talo oli kiinni Kauppatorin reunassa. Seiniä kiertävät vankat kirjakaapit oli kuin tehty säädöskokoelmille. Istuimme kiiltävän sivupöydän ä...

     Yhdysvaltain presidentin vaalikampanjassa on totuttu kuulemaan mitä omituisempia puheenvuoroja. Ei savua ilman tulta, sillä usean ehdokkaan puheista on paistanut läpi avoin siirtolaisvastaisuus. Se on toiminut yllykkeinä monen kansalaisen vaatimukselle panna maahanmuutto kuriin ja samalla rikollisuus aisoihin.      Yhtäläisyysmerkin vetäminen näiden näin kahden ilmiön välille Yhdysvaloissa saa katetta siitä, että yhä suurempi osuus rikoksentekijöistä ja vangeista on värillisiä. Usealle tavalliselle kansalaiselle riittää yksinkertainen perustelu: rikollisuuden kasvamien on maahanmuuton runsastumisen seurausta.      Onneksi Suomessa ei ole vielä virinnyt vakavasti otettavia kannanottoja maahanmuuton merkittävästä vaikutuksesta rikollisuuden kasvuun, muutamaa some-räksitystä lukuun ottamatta.      Meillä Suomessa ei ole näkyvissäkään sellaista rikollisuuden lisääntymistä ja vankimäärän kasvua kuin Yhdysvalloissa...

     Keskiolutkohun kaltaisia vaalitäkyjä pirskahtelee julkisuuteen vielä useita laidasta laitaan.   Ylen eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa nousi esille rangaistusten ankaroittaminen. Varmasti tähän koukkuun tarttuu nykyisen eduskunnan poliisisiipi. Erityisesti kansan raivo näyttää kohdistuvan rattijuoppojen ja raiskaajien mitättömiin tuomioihin.      Toimittaja Enbuske latasi rohkeasti, ettei hän toivo Suomeen Yhdysvaltin järjestelmän kaltaisia kymmenien vuosien ja elinkautisia tuomioita.