Siirry pääsisältöön

3100. Perussuomalaiset vesiperässä rangaistusten koventamisessa

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.  Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat.

Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.  Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.  Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota ovat poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos. Länsimaissa demokratioissa nämä ovat aina olemassa ja toisistaan erillisiä.  Eräs merkittävä havainto on se, että millään tutkimuksella ei ole voitu osoittaa rangaistuksen pituuden vaikutusta uusinta rikollisuuteen. Tämän osoittaa myös maaginen prosentti luku 66. Noin 66 prosenttia länsimaissa vangeista on uusijoita.

Suomessa havahduttiin 1960 ja 1970-lukujen vaihteessa, että jotain pitää tehdä sen ajan rähjäisten vankiloiden pullistellessa 7500 vankimäärästä sisääntulijoiden virran vain kasvaessa. Kohta olisi pitänyt alkaa rakentamaan uusia laitoksia. Kovan linjan kannattajat totesivat kyynisesti, että kyllä Suomessa kuokittavia soita riittää, ja niin riitti Pelson ja Konnunsuon vankilat hyvinä esimerkkeinä.  Silloin vangit olivat kotimaisia, nyt kolmannes ulkomaisia. Silloin vankeja oli 7000 nyt vajaat 3000. Jalkapanta tarkoitti silloin kytkemistä selliin, nyt elektronisata etävalvontaa.

Vankiluvun laskuun vaikutti merkittävästä 1970-luvulla tapahtunut rangaistusasteikkojen lievennys.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *