Siirry pääsisältöön

3105. P. Partasen sisään lämpiämä esseetussahdus päivähoidosta HS:ssä

Ennen vanhaan Pohjanmaalla sanottiin, että Amerikassa käynyt eikä pulla kelpaa.  Nyt siinä maassa käyneelle esseisiltille pulla kelpasi ja sanoa virtasi noin 80000 bookstavin verran. Ei ne olleet tulvan tuomia, sillä sanojen kohinan seasta kuului jään ryskeen mylvinnän kaltaisia repiviä paukahduksia. Välillä teksti oli sointuvaa ja sujuva, jolloin se olisi voinut miellytäänkin, välillä jyrkkää ja itsekästä, jolloin se oli pois tiedon virran rannoilta pois työntävää. Sanojen rytmittämänä oma lapsi seilasi vaarallisen ikävästi päivän kodin rumbassa hoidosta toiseen, missä lapset vaihtoivat vaateensa kahdessa jonossa neljän siasta, mutta lopulta pienokainen pääsi kuin pääsikin ah niin ihanaan hoitoon. Tätä ennen kirjoittaja toi esille maamme päivähoidon halpuuden verrattuna Yhdysvaltoihin. Muta tasa-arvo ei toteutunutkaan, koska naapuri paikassa hoito oli järjestelmällistä ja kaikki paikat järjestyksessä, mutta hänen lapsellaan palvelu kulman takana sössi lelujen roikkuessa hyllystön lokeroista lattialle. Esseen sanoma pomppi yhteiskuntatason ja arkielämän välillä niin, että lukija välillä luuli olevansa yliopiston kirjaston lukusalin vintillä, välillä Manalan jääkärisalissa.
Tekstin motoriikka ei olisi sallinut kirjoittajalta kannonottoa päivähoidon epätasa-arvosta, mutta niin se vyörähti esille kuin jäinen lumivyöry laaksoon. Epätasa-arvo kuuluu maamme yhteiskuntaan kuin vuodenajat.  Suurimmat epätasa-arvoa ylläpitäjä draiverit ovat resursseiltaan eritasoiset kunnat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *