Jälkiviisaat pelkäisi K epun erityisalueiden perustamista  rutosti. Tämä siksi, että  Lipposen suututtua Kultarannan keskusteluihin, hän  oli  ulkomaalaisavun turvin  aikonut muodostaa niistä lehtien pää- ja sivutoimittajille sähköaidalla varustettuja erityisleirejä. Lipposen itämaiset kaasuputkiasiantuntijat olivat jo rajan ylittäneet ja matkalla Lipposen konsernikeskukseen Eiran kallioille rakennettuun marmorilinnan. Kaupunginjohtaja Vapaavuori oli uhannut purattaa luvattomasti rakennetun linnan, mutta into hyytyi Lipposen todettua, ettei marmori murru eikä vesi pala. Niin suuri oli lippospelko, että Karvala oli palkannut kaksi erityisavustajaa pääkirjoituksiaan kirjoittamaan, koska tunsi, kuinka hänen kynänsä tylsyy, mitä lähemmäksi Lipponen tulee. Nyt mies asui jo korttelin päässä. Erola varoitti, ettei kortteli riitä, sillä hänen anoppinsa tulee joka viikko Nuorgamista ja työteho meni siintä nolliin. Tällä välin Blåfield oli niin roimasti oman suuruutensa u...

Maamme alempia väestöluokkia uhkaa elintason laskupommi. Se ei hiivi, vaan on kiihtymällä viriämässä räjähdyspisteeseen. EKP on nostamassa viitekorkojaan aluksi nollalla alkavalla numerolla, mutta kohta se muuttuu kokonaisluvuksi, jolloin 100000 lainan hoitokulut nousevat noin 1000 eurolla vuodessa. Sähkön hinta on jo paikoin 12 penniä kilowattitunnilta, jolloin sähköllä lämpiävän omakotitalon sähkölasku saattaa kohota sekin yli 1000 eurolla vuodessa. Kun polttoaineen pumppuhinta voi nousta lähelle kolmea euroa litra, 10000 kilometriä vuodessa ajavalle lisälasku on noin 500 euroa. Todennäköisesti myös vuokrien korotus kiihtyy. Ruoan hinta on jo alkanut kivuta ylös päin. Kaiken lisäksi mainittujen tekijöiden vauhdittama inflaatio tänä vuonna tuskin jää alle kahdeksan prosentin. Tällöin varovastikin arvioiden keskivero neljänteen ja kolmanteen sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten vuotuinen lisälasku on tuhansia euroja vuodessa. Kun otetaan huomioon, että jo nyt nämä luokat kipuilevat raha...

Noin miljardi ihmistä näkee maapalolla nälkää ja toisella miljardilla päivittäinen ruoka on kovan ponnistelun takana. Kyse ei ole siitä, etteikö pallollamme olisi riittävästi ruokaa, vaan siitä että ruoan jakelu ongelmat koetaan liian suuriksi. Kansainväliset ruoan raaka-aineiden ja valmisruoan kuljetusyritykset katsovat jakelukustannusten nousevan niin suuriksi, että kannattavuus jää liian alhaiseksi ruoan toimittamisessa pallomme joka kolkkaan. Tässä on tietenkin huomattava, että monet alueet ovat omavaraisia perusraaka-aineissa. Suomi sai äskettäin asianomaisilta tarkastajilta seitsemän Michelin-tähden ravintolaa. Onnittelut henkilökunnalle ja omistajille ja erityisesti siitä, että ruoan laatu ja maku todettiin hyväksi. Ei ole ravintoloiden vika, että ruoan makua ja ravintolan ilmettä palkitaan arvokkaalla tunnustuksella. Kun katsoo yhtä aikaa nälän hätää ja ruoan maku kilpailua, jokin voi särähtää päässä ja liikauttaa moraalikompassia. Tällainen liikahdus voi jäädä tapatumatta ...

     Suomessa on sata tuhatta puutteessa elävää lasta ja kaksi sataa tuhatta köyhää nuorta. Valtion menoleikkuri on entisestään pahentanut heidän tilannettaan. Onneksi moni vanhempi ja isovanhempi tukee näitä ahdingossa olevia kykyjensä mukaan rahallisesti, asunnon tarjoamisilla ja ruokakaseilla, koulumaksuilla, terveydenhoitomaksuilla ja vaateostoksilla.      Perintöoikeuden professori Kangas toistaa säännöllisin väliajoin mediassa, ettei vanhusten tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan heidän tulee käyttää se omaan kulutukseen elinaikanaan. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa (http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/).      Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.      Humanistisen käsityksen mukaan (mm.Yrjö Larm...

     Ampumaleirilliä Pahkajärvellä vääpeli ihmetteli iltateltassa, miten alokas voi pyyhkiä tarpeitaan kuuden wc-paperin metrin mitalla päivässä. Vääpeliin ihmettelyyn piilee totuuden siemen ruokakorin hinnan laskemisessa.      Ruoka-ale jupakassa media on kiitettävän vilkkaasti esitellyt hintavertailuja eri kaupoista. Ostoslistoihin on saatu jopa kymmenen euron ero.      Ainakin kuluttajien etuja ajavien tahojen pitäisi määritellä tarkemmin ruokakori vastaamaan normitalousyksikön kuukausikulutusta ja -kustannuksia. Kulutuksessa pitäisi painottaa niitä ihmisryhmiä, joiden ruoan kustannukset kuukaudessa rokottavat suuren osan käytettävistä olevista tuloista. Hyvätuloisten taloudessa ja mielissä elintarvikkeiden hinnat eivät näyttele isoa roolia.      Ruokakorin hinnan saaminen vastaaman todellisia kustannuksia ja uhrauksia normitalouksille päitäsi laskea peruselintarvikkeiden kuukausikulutu...

Euroopan Unioniin liittymisestä käydyssä kansanäänestyksessä valintaa kannattavien yhtenä argumenttina oli ruoan hintojen pudotus keski-eurooppalaiselle tasolle. Esitettiin jopa   20 prosentin pienentymistä silloisiin hintoihin. Ennen vaaleja HS julkaisi koko sivun mainoksen liittymisen puolesta. Miten ruoan hinnat ovat kehittyneet vuonna 1995 tapahtunee liittymien jälkeen? Alussa media oli hyvinkin kiinnostunut seuraamaan hintoja. Ne laskivatkin jonkin verran, mutta eivät milloinkaan lähellekään keski-eurooppalaista tasoa. Vakiosyynä korkeille hinnoille esitetään pitkiä etäisyyksiä ja lyhyttä kasvukautta. Suomalainen laatu on aina esitetty ruoassa hyvänä vetovoimatekijänä. Varmaan näin osin onkin. Nyt taas kerran ruoan yksi hintapiikki on saavutettu. Suomessa ruoan hinta on 30 prosenttia kalliimpaa kuin Saksassa. Ero on vieläkin suurempi, kun otetaan huomioon ostovoima. Jostakin syystä meillä ei ole saatu purettua kunnolla S- ja K-ryhmien johtavia markkina-ase...

Uusi vuosi alkoi eilen ensimmäisenä Tyynellä valtamerella. Näin vuoden alussa   sallittakoon esittää toinenkin kysymys: mikä on maailman suurin innovaatio. Ennen vastauksen, mielipiteen, kertomista kannattaa huomata, että meitä on seitsemän miljardia   vastaajaa ja lisää tulee. Ei tarvitse mennä   Pentti Linkolan linjalle, mutta huonosti käy, jollemme saa väestön kasvua kuriin. Maapallomme kantokykynä on pidetty kymmentä miljardia ihmistä. Kehitystä kuvaa, että suurten ikäluokkien kouluissa me opimme: meitä on alle kuusi miljardia. Nykyinen pitkään jatkunut leuto sää ei vielä merkitse maagisen maapallomme rajojen koputtelemista. Mutta jos tulee neljäs peräkkäinen luminen talvi Etelä-Suomeen, ilmatieteen laitoksen asiantuntijan mukaan riskirajoilla liikutaan. Oli hätkähdyttävää huomata eilisen illan televisoissa Kiinassa juhlittavan henkistyssuoja kasvoilla vuoden vaihtumista. Niin se suurin innovaatio. Mennään sitä ennen Etelä-Amerikan sademetsään. Siellä eu...