Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta normien purku. Päivän HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Keskuskauppakamari kaipaa raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumiseksi.      On hyvä, että nyt havahdutaan huomaamaan, että valtiolla on kaksi keinoa ohjata yhteiskuntaa: budjettivalta ja lainsäädäntövalta. Budjettivaltaa on helppo käyttää yhteisen mitan euron ansiosta. Menokehykset ja hallinnonalojen budjetit ovat tässä keskeisiä välineitä.      Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä enemmän lainsäädännön koordinoijaksi ja tason valvojaksi. Vastaus on aina  ollut suurin piirtein, että ne (ministeriöt) valmistelevat ja esittävät mitä haluavat ja joskus mitä sattuu.      Pääministerin kansliaa ja sen tutkimustietoperustaa ollaan vahvistamassa.  Tästä ehkä voitaisiin päätellä, että sinn...

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole  huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.     Yhtä huolestuttavaa on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa. Tämä on erittäin turmiollista, koska julkisen sektorin tuottavuuden kohottamien on avain asemassa sen kustannusten alentamiseksi ja kurissa pitämiseksi.      Tässä yhteydessä verotuksen digitalisointia on pidetty malliesimerkkinä ict:n käytön mahdollisuuksista. Muut siihen on osittain koira haudattuna. Verotuksen sujuvuuden parantumisesta voi antaa 3,5 miljoona verovelvollista hyvin puolatavia lausuntoja. Tämä ei voi olla näkymättä verottajan julkisuuskuvan parantumisena ja siit...

     Matkalla käräjäoikeuteen päällikkö näytti omiin ajatuksiinsa vaipuneelta, huolestuneelta professorilta ja ehkäpä myös turhautuneelta kymmeniä vuosia samoilla paikoilla istuneisiin virkamiehiinsä, joiden ajatuksiin ei hevin kukaan päässyt käsiksi.      Käräjätalo oli kaksikerroksinen, mielenkiinnoton, rapattu talo. Päivän anti yllätti, sillä yhteistilaisuudessa henkilökunta puhui avoimesti laamannin läsnä ollessa henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä.      Päällikkö jakoi kokoushuoneessa tyynesti puheenvuoroja laamannin istuessa vaitonaisena selkä kyyryssä hänen vieressään. Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia kuulusta piti paikkansa. Tunnetta oli niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvi...

     Kerrankin hyviä uutisia sote-uudistuksesta. Talouselämässä 43/2014 oli juttu Kymeenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suunnitteilla olevasta ict-arkkitehtuurista.       Henkilökunta tunnistautuu Patja Easy -työympäristöön terveydenhuollon ammattilaisen toimikorilla. Kevytpäätteiden kautta järjestelmään pääse kirjautumaan mistä tahansa toimipisteestä.      Fujitsu toteuttaa ratkaisun. VTT on myös mukana taustalla.      Jos aiottu ratkaisu osoittautuu toimivaksi ja jos se voidaan monistaa  kaikille tarpeellisille sote-yksiköille, siinä voisi olla  ratkaisu  pitkälle koko soten ict:ksi.      Artikkelista ei käynyt ilmi laajennettavuutta koko soteen, mutta rivien välistä tämä lienee tarkoitus.

     ”Poliittiset virkanimitykset ärsyttävät yhtä enemmän” otsakoi Helsingin Sanomat tänään pääkirjoituksessaan. Tämä on totta. Kansa saattaa tulla vielä vihaisemmaksi päästessään lukemaan esittelymuistioita, joiden perusteella nimitys tehdään. Niiden teksteissä viiltää koko matkan poliittisen päättelyn mestarillinen rytmi lopputuloksen ollessa jo kauan kaikille selvä. Mikä libretto! Se pelittää oopperoissa kuukausittain.      Sipilä kaipasi ilmiantamaan julkisen sektorin turhia töitä.   Tässä yksi: poliittiset nimityslibretot pois.   Näitä käsikirjoituksia ei moderni hallianto tarvitse.     Onhan tässä jo puhuttu, sanoi isosisä, kun kiveltä putosi. Niin on.   Suomen perustuslaki antaa suoran ohjeen nimittäjille. Ketään ei saa suosia eikä asettaa missään nimitysprosessin vaiheessa eriarvoiseen asemaan.      Kuten HS viittasi, yksi ratkaisu on etukäteen määritellä toimet, ei siis virat,...