Siirry pääsisältöön


1185. Poliittisen nimityssotkun mestarillinen rytmi

     ”Poliittiset virkanimitykset ärsyttävät yhtä enemmän” otsakoi Helsingin Sanomat tänään pääkirjoituksessaan. Tämä on totta. Kansa saattaa tulla vielä vihaisemmaksi päästessään lukemaan esittelymuistioita, joiden perusteella nimitys tehdään. Niiden teksteissä viiltää koko matkan poliittisen päättelyn mestarillinen rytmi lopputuloksen ollessa jo kauan kaikille selvä. Mikä libretto! Se pelittää oopperoissa kuukausittain.

     Sipilä kaipasi ilmiantamaan julkisen sektorin turhia töitä.  Tässä yksi: poliittiset nimityslibretot pois.  Näitä käsikirjoituksia ei moderni hallianto tarvitse.

    Onhan tässä jo puhuttu, sanoi isosisä, kun kiveltä putosi. Niin on.  Suomen perustuslaki antaa suoran ohjeen nimittäjille. Ketään ei saa suosia eikä asettaa missään nimitysprosessin vaiheessa eriarvoiseen asemaan.

     Kuten HS viittasi, yksi ratkaisu on etukäteen määritellä toimet, ei siis virat, jotka ovat poliittisia. Täytyy huomata, ettei virka voi olla milloinkaan poliittinen.

     Järeämpi keino puuttua poliittisiin nimityksiin on ylimpien laillisuusvalvojien, eduskuntaa myöten, nykyistä aktiivisempi ote näihin esityksiin. Heidän pitäisi etukäteen julkisesti ilmoittaa, että jos nimityksessä näyttää olevan aineksia perustuslain asianomaisen kohdan  tulkintaan tasa-arvoisesta kohtelusta, he seuraavat prosessia tarkasti.

     Tallaisesta innokkuudesta kyllä voi olla hintansa. Seuraavalla keralla hallitus ei ehkä nimitä näitä mullistajatyyppejä oikeusturvan valvontatehtäviin.

    Seuraavaksi kansa voi vaaleissa ojentaa karhunkättä kieroille nimittäjätyypeille.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *