Siirry pääsisältöön

1210. Poliisiin imago ja budjettirahan kerjuu

     Suomessa luotetaan maailmassa ehkä eniten poliisiin. Aarnion juttu ei ole tärvellyt kuvaa,  vaan 86 prosenttia luottaa polisiin. Poliisia arvostetaan. Hyvä

     Poliisisilla on myös hyvä ja kuuluva edustajaryhmä eduskunnassa Kari Tolvasen johdolla. Hän pääsee puhumaan poliisin puolesta mediassa säännöllisin väliajoin.

     Siitä saakka kun televisio tuli  Suomeen, poliisi on ollut taitava puhumaan julkisuudessa  ja taktisesti oikein ajoitettuna esiintymään televisiossa lisäresurssien saamiseksi.

     Tänään poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen esiintyi aamun televisiossa pontevasti resurssiasiassa,  juuri ennen ensivuoden talousarvion täydentämistä. Hän totesi, että meidän ei tarvitse odottaa 70 vuoden takaista sotaa, se on jo meillä. Konepistooleilla ammutaan kaduilla. Ammattiyhdistysmiehelle sävy joten kuten sopii, siinä ja siinä

     Meillä on kuitenkin muita valtion tehtävien ytimeen kuuluvia virastoja, jotka eivät saa ääntään näin reippaasti kuuluviin syystä tai toisesta. Nämä kärsivät saman lailla vähistä resursseista kuin poliisikin. Tuomioistuinlaitos on valitellut lähes sävyisästi poliisiin verrattuna  resurssien niukkuutta. Toinen kroonisesta resurssipulasta kärsivä on syyttäjälaitos. Siellä ei oikein sovi nousta barrikaadeille huutamaan, että emme  ehdi syyttämään, rosvojen syytteet vanhenevat

    Rahan jakajien tulee muistaa, että poliisi on myös itse budjettirahojen kerjäämisen ammattilainen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *