Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

Sortoa on tapahtunut eri muodissa läpi maailman historian. Jälkipolvia ei voi syyttä tästä esi-isiensä tekoja. Kuvaavaa on, että vielä 1950-luvulla eurooppalaisten valtioiden kuten Britannian haltuunsa ottamia kaukomaita kutsuttiin alusmaiksi. Alusmaapolitiikka meni niin pitkälle, että Britannia ulkoisti kauppakomppanialle mm Kolumbian haltuunottoonsa nykyisessä Kanadassa. Sekaannusten välttämiseksi sitä myöhemmin alettiin kutsua Brittiläiseksi Kolumbiaksi. Ehkä kaikkein räikein riiston muoto saavutettiin, kun Briania perusti laivakomppanian liikennöimään orjalasteja Lontoo – Afrikan länsi rannikko – Haiti. Noin kolme miljoonaa afrikkalaista rahdattiin raastavaan orjatyöhön puuvilla pelloille rikastuttamaan brittiylimistöä.   Kun espanjalaisille ei riittänyt menetyksen uhan alainen Meksikon lahden pohjoisosan alueet, sen hallitsijat antoivat maan laivakomppanioiden kapteeneille luvan ryöstää mikä tahansa vauraana seilaava laiva. Saalina oli yleensä inkoilta varastettua kultaa. Ei o...

Äskettäin oli mediassa artikkeli vanhojen venäläiskirjailijoiden teosten lukemisesta ja sen tuomasta yleissivistyksen kohoamisesta. Artikkelissa painotettiin näihin kirjoihin tutustumisen tuovan maailmankuvan laajenemista lukijoille. Oman kokemukseni mukaan ne antavat monipuolisen ja syvän ajatusmaailman Venäjästä 1700- luvun lopusta 1920- luvun alkuun. Repinin Volgan lautturit on vaikuttava maalaus Volgan lauttureista. Sen tunnusti Stalinkin. Aivazovski oli mestari kuvamaan meren aaltoja. Stalinilla on oma huumorin tajunsa aikansa huippumaalareiden töihin. Tauluissa täytyi olla jossain kolakassa taulua musta henkilöauto symbolina ylimmän vallan vahtikoirasta, Stalinista. Ei tullut kuuloonkaan, että jokin taidemaalari jääti tämän signaalin pois. Venäjän lähihistorian kuvaajana toimivat melko hyvin myös maan klassisten kirjailijoiden teokset. Ensimmäisenä tulee mieleen Dostojevski romaanillaan Muistelmia kuolleesta talosta, joka kertoi leiriläisten näkökulmasta vangin elämästä vankileir...

Humalainen nuorimies öisellä Melbournen kadulla meuhkasi häntä   kiinni ottaville poliiseille, että olen Isosta-Britanniasta, päästää irti. Tämä on kaikuja ajoista, jolloin maa oli Brittiläinen imperium, joka laajimmillaan hallitsi neljännes osaa maapallon ihmisistä. Se oli merikattojen luonnin ja radan rakentamisen kunigas Intiassa ja Afrikassa. Se loi käsitteen intiaanikesä, mikä tarkoittaa 1800-luvun Englannin eliitin muuttamista syksyisestä kotimaastaan Intian lämpöön. Sillä on tunnetusti omat mittansa ja vesemman puolinen liikenne. Sen kunigas Rikhard Leijonamieli oli armeijoineen valtaamaassa Jerusalemia islamisteilta. Se hallitsi Euroopan läsirannikoa pitäen vieläkin Gibraltaria omana alueenaan. Englannin koululaitos ei peittele näitä saavutuksia. Brittiläisen imperuimin perintö näkyy tänä päivänä ränsistyvinä linnoina, kartanoina, eliitin tavoissa ja kielenkäytössä. Maa oli viimmeinen Euroopan länsimaa, josta poistettiin kuoleman rangaistus vuonna 1964.  ...