Mikon tapaus opetti, että kuten muissakin valtakeskuksissa, valtiovarainministeriön osastoilla oli näkymättömiä vallankäyttäjiä, jotka osastojen yli sanelivat, mitä tehtiin. Tätä vahvistivat erikoinen juhlatilaisuus puheineni ja tapaus, jossa eräänä aamuna huoneessani ilmoittautui nuorehko henkilö, joka sanoi sellaisella päättävyydellä tulevansa osaston tiedottajaksi, etten epäillyt hetkeäkään naista. Viikon päästä hän istui huoneessaan osastolla, muttei se minua häirinnyt, sillä mitään tiedotettavaa ei ollut. Ministeriön johtoryhmän kokouksissa Viinanen johti ystävällisesti mutta määrätietoisesti puhetta. Muilla jäsenillä ei juuri ollut sanottavaa, kun Raimo Sailas esitteli budjettilukujaan. Muutonkin asioiden käsittely oli hyvin osastokohtaista kunkin osastopäällikön pitäytyessä vain oman osastonsa asioihin. Poikkeuksen teki Sixten Korkman, joka hyvin analyyttisesti ja kohdennetusti pystyi tarkastelemaan asioita ja arviomaan kaavailtujen toimenpiteiden vaikutuksia yhteiskunnan...