Toisen kantasuomalaisen luokitteleminen johonkin vähempi arvoiseen kantasuomalaisen ryhmään oli maan tapa vielä 1940 - 1950-luvuilla (=woke). Erityisen pahalta tämä wokettaminen tuntui kansakoululaiselta. Usein kuulin sanottavan, että siinä se Huttusen Hellin poka lampsii Hietalaan (taloon) tai mitä se poika täällä tekee tai mene pois meidän metsästä. Laajemmin ottaen Suomi eli silloin luokkayhtesikunnan aikaa. Äitini huvikseen laatimalla paperilla anoin vapautusta lukukausi maksuista. Minun piti viedä anomus kateredin takana istuvalle opettajalle koko luokan nähden. Huonona oppilaana en milloinkaan saanut vapautusta. Ilman setäni joen ranta aluetta, jossa sain vapaasi kulkea, elämä olisi vieläkin kurjempaa. (Jälkeen päin olen pohtinut, oliko anomuksen jättämisprotokolla tahallaan tehty näin paljastavakasi niiden määrän supistamiseksi). Muutto kirkonkylä erääseen varastorakennuksen huoneeseen merkitsi, niin kummalliselta kuin se tuntuukin, hidasta arvon nousuani. Potkupalossa kenkäni p...

     Yle uutisoi 12.7.2019   https://yle.fi/uutiset/3-10875153 sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Uutisen mukaan Vihreiden   Iiris Suomela väitti nykynuorten olevan köyhempiä   kuin edeltäjänsä, mihin Taloussanomien Arno Ahosniemi provokatorisesti totesi nykynuorten köyhyydessään edustavan syöttöporsasta. Myös Turun Yliopiston Jari Erola suhtautuu epäillen Suomelan väitteeseen.   Tietokirjailija Pasi Toivanen käsittelee oikeudenmukaisuutta jo analyyttisemmin todeten, ettei väitettyä epäoikeudenmukaisuutta voi selittää vallitsevilla poliittisilla ja taloudellisilla toimintatavoilla, vaan rakenteiden merkityksellä on vaikutusta köyhyysväittämään.      Ilmaisu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vilahteleekin vähän väliä poliitikkojen, korkeiden virkamiesten, tutkijoiden ja tavallisen kansan sanoissa ja teksteissä. Ilmaisu on kuitenkin hyvin haavoittuvainen monesta syystä.      Ensiksi jos sukupolvi katsotaan o...