Ihmisluonteeseen usein liitettävä kilpailuhenkisyys on saanut liioiteltuja piirteitä. Tämä ominaisuus kytketään usein homosapiens esisäämme tai ainakin viimeisimpään hahmoomme homoekonomuskseen. Täytyy heti todeta, että homosapiensyhteisö   ei ollut kilpailuyhteisö, vaan kaikki perustuu yhteistyöhön ja vähän myöhemmin työnjakoon, joka yhdistettynä maanviljelyksen taitoon teki ihmisistä ylivoimaisen luonnon eliön. Tähän evoluution tulokseen meidän pitää olla tyytyväinen, mihin meillä itsellä ei ole osa eikä arpaa eikä osuutta nykykeskeiseen draiveri minään, joka elää nyt elää luonnon saastumisen keskellä golfmailoineen ja jättiveneineen.. Meidän aivomme tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden muistaa lähtökohtaamme ja olla tyytyväinen, jos on riittävästi   ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä. Yläviitteenä on kuitenkin muistettava, ettei kaikilla näin ole. He joilla perusasiat on kunnossa, on naurettavaa hamuta lisää ja lisää, sillä tällä metodilla ei ole ylärajaa, vaan se lähestyy ääretönt...

      Maan ollessa pakolaiskysymyksen raatelema ja keskustelun aiheesta kimpoillessa sinne, on paikallaan tarkastella maamme hyviä puolia olkoonkin, että budjettileikkaukset iskevät jonnekin kuin kimeä kirkaisu.      OECD:n onnellisuusindeksi mukaan Suomi on Australian, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Kanadan, Sveitsin ja Yhdysvaltin jälkeen paras maa elää. Muutkin tilastot ja tutkimukset osoittavat samaa. Suomi on luonut ympäri maailmaa kuvan maana, jossa on maapallon paras koulutusjärjestelmä. Vaikka siitä leikataankin, tämä mielikuva pelaa Suomen eduksi ja lisää oppilaidemme ja vanhempien innostusta koulua kohtaan.       Maailman äitien tilaraporin 2015 mukaan maamme on toiseksi paras maa äideille. Tämä tuo valtavasti turvallisuuden tunnetta lisäten onnellisuuden kokemisen edellytyksiä.       Vähäpuheisille suomalisille maamme on sanavapauden ykkönen. Sen pitäisi vähentää vaikutusma...