Otsakkeen sannonnasta voi tulla mieleen opposition toiminta. Sen oikeastaan muodostavat ne puolueet, jotka eivät syystä tai toisesta ole hallituspuolueita. Koska siihen kuuluvat puolueet eivät itse voi määritellä tehtäviään aivan vapaasti niiden muodostuessa hallituspuolueet tavoitteiden vastustamisesta, sen ilme joskus muistuttaa monotoonisesti räksyttävän piskin roolia. Tässä ei tulee kysymykseenkään vanha neuvo: sanojen on oltava hiljaisuutta parempi. Tosin on myös hyviä ja leikkaavia opposition kommentteja ja kysymyksiä.      Ehkä kaikkein paras opposition vaikuttamistapa on kohauttavat retoriset metaforat kuten vanhemman Vennamon pula-ajan kuorma-automiehille tarkoitettu sutkautus vekselivetoinen hiekan ajo. Opposition varjobudjettien käsittely eduskunnan yleisistunnossa on demokratian toteutumisen takia välttämätöntä. Niistä kyllä keskustellaan ja myöhemmin niihin saatetaan viitata, mutta ne eivät ole uskottavia, koska niihin yleensä sisältyy lin...

     Vain ministerit Stubb ja Mäntylä jäivät keskustelemaan varjobudjeteista pääministeri Sipilän ja varapääministeri Soinin poistuessa salista. Menettelyä, jossa keskeiset ministerit lähtevät aitiosta välittömästi sen jälkeen, kun he ovat esittäneet ylimalkaisen välipitämättömän kommenttinsa esityksistä, oppositio piti oikeutetusti häpeällisinä. Stubbin aliarvioiva kommentti nousi heti aluksi omiin sfääreihinsä hänen pilkattua vasemmiston asiakirjan paperin laatua ja kansisivun kuvaa.      Oli kummallista, että hallitus suhtautui alentavasti ehdotuksiin, vaikka muutaman niistä olisi voinut kuvitella kiinnostavan ainakin pääministeriä kuten demareiden työttömyyspäivärahan käyttäminen 700 euron seteliin työnantajalle henkilön työllistämisestä.      Taas kerran palattiin vaikuttavuusongelmaan. Nyt vuorostaan hallitus tivasi oppositiolta analyyseja.   Se etenkin ihmetteli, mihin perustuu harmaan talouteen torjuntaan ...