Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella hoitoketju merkityt tekstit.


2320. Sote-soppaa hämmennellään VM:n kulisseissa – terveyskeskukset tulilinjalla

     VM:n emeritus valtiosihteeri Juhani Kivelä ja professori Jari Stenvall esittivät HS:n mielipidesivulla 30.9 varteenotettavan esityksen sote-ratkaisuksi ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006255384.html ).       Siinä lähdettäisiin rakentamaan sotea ylhäältä alas niin, että kunnat velvoitettaisiin lailla määräajassa sopimaan yhteistyöstä. Kuntaratkaisujen jälkeen ”selkein tie etenemiselle voisi olla se, että maakuntien kunnille asetettaisiin tehtäväksi esittää oma, yhteisesti hyväksyttävissä oleva rakenneratkaisu vuoden 2020 loppuun mennessä.”      Jos perustuslaillisia pulmia ei tule, esitetyn mallin rakentamien näin saattaisi onnistua. Peruskysymys kuitenkin on, mitä tarkoitetaan kuntien velvoitteella sopia yhteistyötä. Koskeeko se yhteistyötä julkisten yksiköiden kanssa ja myös yksityissektoria? Kirjoittajien penäämä yhteistyö vaikeutuu entisestään hallitus rajoittaessa nykyisestään kuntien sote- palvelujen ulkoistamista.   (...

1201. Media ei kerro

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.      Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.      On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.      Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää...

485. Ihanteellinen sotealue

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...

455. Kuutosten ehdotus kehysleikkauksiksi

Kuuden suurimman kaupungin talousjohtajat esittivät seuraavaa leikkaus-ja säästölistaa *vanhuspalvelut                                                         400 miljadria € *päivähoito                                                                  200 miljardia € *henkilöstövelvoitteet                     ...

419. Onko ykstyinen sektori tehokkaampi kuin julkinen?

Yksityinen on tehokkaampi. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiseen, muiden muassa Antti Blåfield HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa 21.11.2013 toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska   niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota. Ei ole mitään näyttöä, että   yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta. Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä.   Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä   molemmat alleen. Kun puhutan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustanuksia eli hoitopäivän hintaa. Tämä on aivan eri asia kuin laatu. Yleensä käy niin, että kun yksikkökustannuksia pienen...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *