Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kansliapäällikkö merkityt tekstit.


3290. Lääninhallituksia ei voinut käskeä, aluevirstoja voi

Kansliapäällikkö Perttusen silmissä minusta oli tullut jonkinlainen uskottumies maaherrojen ja hänen välilleen. Ymmärsin kyllä, etten ollut ainut ja tärkein uskottu Perttusen ringissä, vaan hänen verkostonsa ulottuivat Kainuun peruskoilta valtakunnan huipulle. Ruska-aikana Perttunen lähetti minut Rovaniemelle tutkailemaan, mitä maaherra Asko Oinas ajatteli lääninhallituksiin kohdistuvasta tulosohjauksesta. Oinas oli sitä mieltä, lääninhallitukset ovat oman lainsäädäntönsä perusteella hyvin itsenäisiä, eivätkä ne ota käskyjä sisäministeriöstä eivätkä muistakaan ministeriöistä. Tämä kanta ei lientynyt, vaikka kuinka illallispöydässä keskustelimme tuloneuvottelujen merkityksestä yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi. Hän vain hymyillen kertoi lähtevänsä aamulla maakuntakierrokselle kuuntelemaan kuntalaisten tuntemuksia, tulosneuvottelujen hengessä.

3174. S. Niinistö arvo- ja henkilöstöjohtajana

On ymmärrettävää, että esimiehellä voi olla huono päivä, jolloin ei kannata mennä esittelemään pikkuasioita. Sauli Niinistö ollessa oikeusministeri esimiestaso sai kokea, millainen johtaja hän on. Jokainen ymmärtää, että ministerillä on parempaakin tekemistä, kuin johtaa johtoryhmä tai osallistua ministeriön henkilökunnan tyky-päiville.  Mutta se ei ole monellekaan hyvälle johtajalle luonteenomaista, että  hissitapaamisessa  tervehtimiseen vastaamisen sijasta patistaa  takaisin töihin tai poistuu johtoryhmästä mitättömien muotoseikkojen takia, jolloin porukka joutuu hämilleen, miten edetä. Ilmeisesti paras keino oli antaa muutaman päivän kulua ja lähettää sen jälkeen rohkein tiedustelemaan, miltä tilanne näyttää. Johtoryhmätyö vakiintuikin ilman ministeriä tapahtuvaksi kokoukseksi, mitä saatiin kyllä palautetta, että mitä te siellä istutte.      

2413. Päivi Nerg on pätevä valtiovarainministeriön valtiosihteerin virkaan

     Uutta valtiosihteeriä nimitettäessä on syytä tarkastella, millainen ministeriö valtiovarainministeriö on ja millaisia vaatimuksia ministeriön johtaminen edellyttää. Valtiovarainministeriössä on seitsemän osastoa: kansantalous-, budjetti-, vero- ja rahoitusmarkkinaosastot sekä kunta- ja aluehallinnon osasto sekä julkisen hallinon itc-osasto ja valtionhallinon kehittämisosasto.      VM:n johtoryhmää kuuluvat mainittujen osastojen päälliköiden lisäksi ministeri ja alivaltiosihteeri, joka vastaa hallinnon kehittämisestä. Budjetti- ja vero- sekä rahoitusmarkkinaosastojen päälliköt käytännössä toimivat suoraan ministerin alaisina. Tämä sen takia, että budjetti ja verotus sekä rahoitus ovat kaikkein tärkeimmät, intensiivisimmät ja samalla puolueita eniten kiinnostavat sektorit.      Tästä seuraa, että ministeriön kansliapäällikön vastuulle jäävät konsernijohtamistehtävät, joita ovat ministeriön sisäiset tavoitteita ja budjetti sekä yleiset hall...

2406. Valtiovarainministeriö on erikoinen laitos

     Valtiovarainministeriössä on kolme erityisen merkittävää osastoa: budjettiosasto, vero-osasto ja henkilöstöpolitiikkaosasto. Nyt täytetään kansliapäällikön virkaa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006290011.html).      VM:n johtoryhmää kuuluvat mainittujen osastojen päälliköiden lisäksi ministeri ja valtiosihteeri, joka vastaa hallinnon kehittämisestä ja hallinnon kehittämisosaston päällikkö. Budjetti- ja vero-osastojen päälliköt käytännössä toimivat suoraan ministerin alaisina. Tämä sen takia, että budjetti ja rahat ovat kaikkein tärkeimmät ja samalla puolueita eniten kiinnostavat sektorit.      Tästä seuraa, että ministeriön konsernijohtamisessa esiin tulevat yhteiset toiminnot koskevat ministeriön sisäisä tavoitteita ja budjettia sekä yleisiä hallintoasioita ja henkilöstöhallintoa. Suppeimmillaan nämä kattavat valtiosihteerin tehtäväkuvan, mutta käytännössä se olisi myös toimivin osastojen itsenäisyyden ja toisen valtiosihteerin...

2359. Poliittisten nimitysten raatelujäljet arpeutuvat myös kp Pimiän tapauksessa

     Nyt on jäälleen menossa poliittinen nimitys, jossa nyt puolestaan Kokoomuksella veri nousee päähän. Ministeri Ohisalo on esittämässä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää sisäministeriön kansliapäälliköksi Supon päällikkö Antti Pelttarin sijaan.     Demareiden pää turposi, kun Velipekka Mummikoski nimettiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi puoli vuotaa ennen viran avoimeksi tuloa ja paisui lisää, kun Olli-Pekka Heinonen nimitettiin Opetushallituksen pääjohtajaksi, mistä nyt kärsii maan kaikki peruskoululaisten äidit ja isät.     Kokoomus saa syyttä vain itseään, sillä Sipilän hallitus muutti ensitöikseen virkamieslakia niin, että presidentin ja hallituksen ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ) nimityksistä ei voi valittaa.     Nyt tapahtuva nimitys on mitä luonnollisin poliittinen virkanimitys. Plussaa Vihreille, että sattui olemaan ministeri oikealla hetkellä ja hyvässä saumassa.   ...

2083. TEM:n Gustafsson ylireagoi somaliavustuksissa

      Päivän HS:n mukaan http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html ministeri Lindströmin erityisavustaja Puiston puuttuminen avustustenjakoon ” olisi saattanut johtaa jopa samanlaiseen irtisanoutumisilmiöön johtavien virkamiesten keskuudessa kuin on nähty nyt Donald Trumpin aikana Yhdysvalloissa”. Kyse oli kyse oli somalijärjestöjen kotouttamisavustusten poistamisesta, jolle oli ministerin tuki.      Gustafsson perustelee palaamista takaisin virkamiesesitykseen sillä, että virkamiehet ovat sitoutuneet puolustamaan länsimaisia arvoja, eritoten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.      Tämä on melkoista hurskastelua muutaman kymppitonnin rahoilla, kun saman aikaisesti virkamiehet valmistelevat lakeja, joilla kehitysapua leikataan ja suomalaisten sosiaaliturvan tasa-arvoa loukataan ja kun osa mm yritystuista jaettaan vuosi vuodelta poliittisen perustein.      Virkamieskunnan moraalin vetäminen tähän...

2001. Näin poliittinen virkanimitys näkyy päivän politiikassa

      Kokoomuslainen Kiinan suurlähettiläs Jari Gustafsson nimitettiin keväällä 2015 TEM:n kansliapäälliköksi Stubbin harmiksi ohi Olli-Pekka Heinosen, joka on niin ikään kokoomuslainen.      J oka tapauksessa kokoomus sai haluamansa värisen miehen ministeriönsä virkamiesjohtoon. Edellinen kansliapäällikkö Erkki ”Leuka” Virtanen oli sitoutumaton ja armottoman pätevä ja sanova päällikkö vailla puoluepoliittisia pyrkimyksiä. Hän jätti politikoinnin poliittiselle johdolle. Mahdollisissa muistelmissa ehkä saadaan tarkempaa tietoa.      Nyt Gustafsson ehdottaa kuin suoraan EK:n käsikirjasta palkka-alea, jonka Sipilä tyrmää. Tällainen ehdottelu sopii huonosti neutraalin virkamiehen rooliin. Mutta kun on puolueen soturi, niin soturin pitää palkkansa ansaita.      Tällaiset manööverit kuuluvat kuitenkin valtiosihteerin toimenkuvaan. Ehkä nämä ehdottelut TEM:ssä loppuvat, jos ja kun TEM saa demariministe...

1658. Bismarckia Natolla ja Juustilla

     Historiaan taaksepäin ei yleensä kannata katsoa, sillä harva sinne on menossa hankkimaan energisiä uusia polkuja tai avauksia kuljettavaksi.      Tätä neuvoa ei pidä ottaa kovin tosissaan. Muiden muassa Jukka Tarkka on uusimmassa kirjassan pohtinut Suomen natoon liittymistä ja Suomen hukattua kultareunaista aikaikkunaa 1990-alussa, jolloin ikkuna oli ollut apposellaan natoon. Ahtisaari ja Halonen saivat Tarkalta kyytiä mahdollisuuden hukkaamisesta.      Tähän voidaan sanoa, että soso, soso tohtori.      Tarkka, jos kukaan tietää, kuinka epävarmoja ja hetkeen sidottuja tällaiset rynnistykset ovat. Suomi katsoi sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, että sillä oli mahdollisuuksia ottaa NL:n Aunuksesta maa-alueita omakseen. Kaikki Suomen värkkäämät historian häämyyn peittyneet Aunuksen retket epäonnistuvat epärealistisina.      Jos onnistuneita ja monilla tavin toistaan poikkeavia maa-alueiden ...

1653. PM:n kp:n esittelymuistio

     Ylen tekstitelevisio uutisoi tänään, että PM on peukaloinu esittelymuistiota.      Yleisellä tasolla esittelymuistion laatiminen etenee suurin piirtein näin:      ”Ensin hakijoista karsitaan muodollisesti epäpätevät henkilöt. Tätä ennen ministerin esikunta on usein laatinut omat erityisosaamisvaatimukset valituksi tulevalle. Tunnettu konsulttitoimisto ei ainoastaan haastattele, vaan myös järjestää päivän testin lupaavimmin tuntuisille ehdokkaille ja tekee oman suosituksensa kolmen parhaan ryhmästä. Seuraavaksi astuu esiin ministerin esikunnan evästämänä esittelymuistion kirjoittaja. Hän on yleensä kokenut virkamies. Esittelymuistio on asiakirja, johon perustuen valtioneuvosto tekee nimittämispäätöksen. Kokeneen virkamiehen tekemänä laatiminen sujuu vaivatta. Tässä vaiheessa yleensä tiedetään, kuka valitaan, koska ministeri, jonka ministeriötä nimitys koskee, käytännössä ratkaisee asian.  Muistio laadintaan periaatteella, e...

1652. Juustin nimityksessä Yleltä törkeä menettely

     Tänään Ylen A-studiossa toimittaja lueskeli puolustusministeri J. Niinistölle ministeriön kansliapäällikön viran täytön esittelymuistioita. Yle tiesi muistion olevan ei julkinen nimitysprosessin ollessa kesken. Siitä huolimatta toimittaja kysyi, miksi Juusti on parempi virkaan kuin Räty.      Kokoomus ajaa voimakkaasti virkaan Rätyä. Ylellä on kokoomuslainen toimitusjohtaja. Tästä tulee vääjäämättömästi mieleen 60- ja 70-lukujen Ylen aktiivinen rooli poliittisessa vaikuttamisessa. Moni hölmöydessään on jo unohtanut, että tällaiset ajat ovat ohi. Mutta eiväthän ne ole. Ei tarvitse muistaa, kuin M. Jungnerin ulos ajo Ylen pääjohtajan virasta.      Presidentti Halosen nimitettyä kyseenalaisin perustein muutaman ministeriötason huippuvirkamiehen virkoihinsa presidentiltä otettiin kokoomuksen johdolla kansliapäälliköiden nimitysvalta pois. Maksaako kokoomus nyt potut pottuina?      Kun poliittisille virkanimityksi...

1643. Miksi Jukka Juusti puolustusministeriön kansliapäälliköksi

     Hetkinen. Rädynkö jättämäinen nimittämättä uudelle 5-vuotiskaudelle puolustusministeriön kansliapäälliköksi olisi väärin? Vanha totuushan on, ettei mikään poliittinen virkanimitys ole väärin, ellei rikota muodollisia pätevyysvaatimuksia.      Päivän tietojen mukaan Jussi Niinistö   on ajamassa virkaan ministeriön ylijohtaja Jukka Juustia. Täytyy myös huomata, että alun perin 5-vuotiskaudeksi nimittäminen lähti tarpeesta harkita uusin silmin jatkopestiä. Näin J. Niinistö nyt juuri menettelee.      Hieman kummastuttaa, miksi J. Niinistön aikeet ovat herättäneet puolustushallinnossa, mediassa ja kokoomuksessa kuohuntaa. Kysehän on PS:n ensimmäisestä korkean tason poliittisesta virkanimityksestä muiden puolueiden pilattua ajat sitten moneen kertaan tässä asialla maineensa.      Paheksuessaan J. Niinistön puuhia moittijoiden kannattaa muistella, millä perusteilla nykyisiin virkoihinsa valittiin muiden muassa ...

1544. Tehtävänä ei ole luoda hävyttömiä hahmoja

Usein voi kulkea vuosia vain omia jälkiään, mutta elämässä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin tietää, että alkaa tapahtua. Silloin joku hellittää meissä. Silloin toivoisi, että kamera pyörisi ja noudattaisi filmin rytmiä sisältöä ja sanottavaa. Turhaan. Se on illuusiota järven rannalla. Konkreettiseksi ideaksi kansliapäälliköiden haastatteluista jäi, että hallitus saattaa tarvita jonkinlaisen strategiasalkun ja työsuunnitelman työsuunnitelmaa ja sen seurantaa hallitus tarvitsi työssään. Ulkopuolista kiinnostusta kyllä riitti, sillä pääministerin kanslia ja maa- ja metsätalousministeriö halusivat tunkea ohjausryhmään edustajansa, mihin valtiovarainministeri suostui. Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa marraskuun loppuun asti, joten saimme sen valmiiksi ja ohjausryhmä antoi hyväksynnän. Raportin tärkeimmät ehdotukset olivat hallituksen strategiasalkun käyttöön ottaminen ja hallinnon rajojen yli menevät ohjelmabudjetit. Niistä valtiovarainministeriön edustaja oli työryhmää useaan kert...

1505. Suurlähettiläs Gustafssonin nimittäminen TEM:n kansliapäälliköksi

     Missä on vaimosi? Lähti pari vuotta sitten pomoni kanssa joulujuhliin. Onko pomoa näkynyt? Ei.      Vuoropuhelu on analoginen kokoomuslaiselle Gustafssonille ja hänen pätevyydelle mainittuun virkaan. Gustafssonista Kiinasta ja hänen kyvyistään toimia menestyksekkäästi TEM:n kansliapäälliköltä ei ole näkynyt vuosikymmeniin..      Sipilän lupailemalle poliittisten virkanimitysten lopettamiselle kansa hymähteli, mutta Gustafssonin nimitykselle jo naureskellaan.      Nimitys sisälsi sivalluksen Stubbille hänen voittoisesta valinnasta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Se oli henkilökohtainen muistutus toiseksi jääneelle Olli-Pekka Heinoselle siitä, että rajansa poliittisilla ansioilta virkauralla kohoamiselle.   Se oli tölväisy Heinosen johtamaa Stubbin esikuntaa kohtaan. Se paljasti, kuinka muodollisesta virkanimityksen esittelyn asiakirjoista voidaan repiä tarkoituksen mukaisesti esiin, millaisia yksityiskohtia...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *