Siirry pääsisältöön

1643. Miksi Jukka Juusti puolustusministeriön kansliapäälliköksi


     Hetkinen. Rädynkö jättämäinen nimittämättä uudelle 5-vuotiskaudelle puolustusministeriön kansliapäälliköksi olisi väärin? Vanha totuushan on, ettei mikään poliittinen virkanimitys ole väärin, ellei rikota muodollisia pätevyysvaatimuksia.

     Päivän tietojen mukaan Jussi Niinistö  on ajamassa virkaan ministeriön ylijohtaja Jukka Juustia. Täytyy myös huomata, että alun perin 5-vuotiskaudeksi nimittäminen lähti tarpeesta harkita uusin silmin jatkopestiä. Näin J. Niinistö nyt juuri menettelee.

     Hieman kummastuttaa, miksi J. Niinistön aikeet ovat herättäneet puolustushallinnossa, mediassa ja kokoomuksessa kuohuntaa. Kysehän on PS:n ensimmäisestä korkean tason poliittisesta virkanimityksestä muiden puolueiden pilattua ajat sitten moneen kertaan tässä asialla maineensa.

     Paheksuessaan J. Niinistön puuhia moittijoiden kannattaa muistella, millä perusteilla nykyisiin virkoihinsa valittiin muiden muassa Laura Räty, Anni Sinnenmäki, Päivin Nerg, Jari Gustafsson, Olavi Heinonen, Mika Nykänen, Velipekka Nummikoski. Lista on lähes loputon  

     Muistelu ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että poliittiset virkanimitykset sopivat erittäin huonosti yhteen hallinnon tuottavuuspyrkimysten, puolueettoman hallinnon ja tasa-arvoisen kohtelun kanssa. Mutta ne sopivat täydellisesti yhteen puolueiden tarpeeseen saada omia sotureita hallintoon ajamaan puolueen etuja. Puolue hyötyy ja soturi hyötyy.

     On totta, että osa puoluepoliittisesti aktiivisista virkamiestä on päteviä. Vaarana kuitenkin on, että he näkymättömällä kädellä ohjailevat neutraalia hallintoa puolueensa ja puoluetovereidensa etujen suuntaan, jopa suoraan hankkien puolueelle etuja.

     Oikeuskansleri ei puutu nimityksiin, koska hän on liian lähellä nimitysprosessia, mukavuusalue voittaa.

     Kukaan ei viitsi edes nauraa poliittisen virkanimitysten kieltämiselle saati niiden lopettamiselle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *