Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella yhteiskunta merkityt tekstit.


3041. Yle pahan pohjalta ylös

Yleen ei oltu tyytyväisä vuosikymmeniä sitten, vaan se leimattiin kommunistiseksi tai ainakin syvästi vasemmistolaiseksi punatorveksi. Pääjohtajakin oli aatemaailmaltaan stalinisti ja toimittajat kommunisteja. Sitä vastaan kapinointiin. Nuoriso oli myös hurjana sitä vastaan, koska kevyttä musiikkia tuli puolituntinen viikossa toivottujen levyjen jälkimmäisenä jaksona. Sen ajan teinien musiikkinälkää tyydyttikin Ruotsin Bilradio-ohjelma. Sen jälkeisistä ajoista Yle on aivan eri kaliiberin toimija, kuin Hella Wuolijoen ajoista. Jos otetaan mittatikuksi, miten keskimääräinen saman luokan organisaatio on kehittynyt samoissa vuosikymmenissä, vaaka on reilusti Ylen puolella. Sen kolme eri kanavaa ovat onnistuneet profiloitumaan hämmästyttävän hyvin vastaamaan kilpailijoiden piirittämänä yleistä yhteiskunnallista funktiota. Tämä tarkoittaa, että maan eri alueita kattavan ja huomioivan puolueettoman uutisvirran lisäksi Yle lähettää ällistyttävän monipuolista dokumentti ja kulttuuri ohjelmist...

2467. Lainsäädännön taso, jäätynyt ongelma ja matematiikka

Tänään HS:n vieraskynäosiossa Antti Keinänen ja Petri Uusikylä ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007620407.html ) käsittelivät ansiokkaasti suomalaisen lainvalmistelun tasoa. Tämä on toinen julkisen vallan kylmentyneistä ongelmista. Toinen on vaikuttavuuden arviointi. Lainsäädännöllä sanottu on olevan verrokkikohteita matematiikkaan. Siinä on hieman perää. Matemaattisen lauselman ongelman, (yhteiskunnallisen epäkohta) todistaminen (poistaminen) perustuu hyvin pitkälle aiemmin todistettujen aksiomien varaan. Aksioomaa ei tarvitse todistaa, koska se on jo todistettu. Pitkässä lauselmassa (laissa) riittää osata operoida aksiomeilla ja oikeaksi todistetuilla säännöillä. Etenemällä näin saadaan laskutoimitus ratkaistua. Uusia lakeja säätämisellä poistetaan pulmia, minkä jälkeen pulma poistuu, mutta tulee uusia pulmia ja niitä korjaamalla tulee taas uusia. Tässä kohta tulee esille yhteys matematiikkaan. Lainsäätäjä ei olekaan lain kirjoittaja, vaan yhteiskunnallinen näkijä. Hän hallitsee...

2428. Ryhtyessään puhumaan hän muuttui eri ihmiseksi

     Monissa tutkimuksissa on todettu Suomen väestön liukumista ja hiljaista hivuttautumista perinteisistä puoluejakotyhmistä uuden tyyppisiin lohkoihin ja löysiin jakolinjoihin. Ne eivät ole niin pysyviä kuin vanhat puoluerintamat ja niin jyrkkiä mielipiteissään kuin vahan ajan etujoukot, jotka pirstoivat yhteiskuntaa lopullisesti. Suuret mielipidelinjat ovat väljentyneet ja harventuneet samalla, kun jatkuvasti syntyy uusia kannattajajoukkoja jollekin polarisoivalle ryhmälle. Nämä ryhmät yrittävät ratkaista sysimällä epäkohdat poliittiseen järjestelmään tai muodosta itselleen osa poliittisessa koneistossa hoitamaan ongelmansa.   Itsestään selvänä muutosagentteina tässä jatkuvasti suuntiaan etsivässä prosessien joukossa ovat median monipuolistuvat välineet, somesta sanaan.      Tässä murroksessa moni ihminen tuntee juurettomuutta ja harmaata epävarmuutta nykyisen poliittisen järjestelmän edessä. Toisinaan se näkyy media haastattelussa teinikommenttin...

2442. Avoin yhteiskunta, sen avoimet joukot ja presidentti

     Arkisessa kielenkäytössä avoin yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntia, jotka omaavat kaikki demokraattisen valtion elementit. Perusta on vallan kolmijako. Se käsittä sanan- ja kokoontumisvapaudesta lähtien kansalaisten tasavertaisiin oikeuksiin ja kohteluun saakka. Avoimuutta kuvaa hyvin vapaa matkustaminen ja elinkeinon harjoittamisen vapaus.      Topologisessa avaruudessa avoimella joukolla on analogia avoimeen yhteiskuntaan. Topologisen avaruuden joukko on avoin, jos sen jokaisella yksiköllä on ympäristö, joka kuuluu tähän joukkoon.      Tämä määritelmä sopii yllättävän hyvin myös hyvin toimivaan yhteiskuntaan.   Silloin jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on vain sellaisia verkostoja, joiden jokainen jäsen kuuluu yhteiskuntaan. Tämän pitäisi näkyä myös politiikassa. Poliitikko ei saisi kuulua joukkoon, jolla on yhteiskunnan ulkopuolisia jäseniä. Tämä koskee kaikkia poliittisia toimijoita.

2265. Pitääkö arkirealismi vedä soteen vai sote arkirealismiin

     Analogisesti samaa kysymystä jouduttiin pohtimaan, kun mietittiin, kumpi viedään Sörkän vankien kuntotutumisohjelmaan. Viedäänkö normaaliyhteiskunnan ohjelma vankilaan vain sopeutetaanko vankilan ohjelma normaaliyhteiskuntaan ohjelmaan? Hyvin pian selvisi, että parasta on sopeuttaa vankilan ohjelma reaaliyhteiskuntaan. Tätä puolsivat monet kokemukset eri maista.      Ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että yhteiskunnan yleiset vaatimukset, toimintamallit ja tarpeet pitää sopeuttaa soten rakenteisiin, järjestelmiin ja mahdollisuuksiin. Tämä on tietenkin takaperin puuhun menemistä. Kokemus on samankaltaista, kun pituus- ja korkeushyppääjä vuoron perään hyppäävät yhtä aikaa samalla seipäällä pituutta ja korkeutta.     Nyt on korkein aika pistää stoppi tälle kaksoisvääristymälle.

1696. Laiskuus ja hyvinvointivaltio

        Leikkausten kohteina olevien tuskaisuutta lisää vielä se, että työttömyysturvan leikkaukset, nuorisotakuun ja oppisopimuskoulutuksen heikentäminen ja etsivän nuorityön alas ajo antavat hallitukselta vahvan signaalin näiden leikkausten kohteena olevien laiskuudesta. Hallitus on sen jo melkein äänen sanonut.

1666. Hallituksen tiedottaminen muistuttaa melkein propagandaa

     On selvää, että minkä tahansa hallituksen tiedotusstrategia on osa sen toimintastrategiaa ja tiedottamisen pitää tukea hallituksen toimintaa kaikilla tasoilla      Liekö kuitenkin Sipilän hallituksen omintakeinen ja aktiivinen tiedottaminen saanut oivalluksia siitä, miten ja mitä keskivertokansalainen alkaa pitämään päivän totuuksina. Joka tapauksessa jos eliitti jatkuvasti toistaa eräiden yhteiskunnallisten seikkojen olevan totta, nämä muuttuvat vähitellen myös kansalaisten silmin todeksi.      Toinen mahdollisuus valitulle tiedotusstrategialle on, että se on konsulttien tekele.      Olkoon asia niin tai näin Sipilän hallituksen harjoittamasta tiedottamista paistavat läpi tarkoituksenhakuisuus, omaksi eduksi liioittelu ja kummallisuus.      Muutama esimerkki: Pääministeri sanoi Suomen velkaantuvan miljardi euroa tunnissa, todellisuuden ollessa 0,6. Maahanmuuttajien vastaanottamisessa Suomi...

1605. Rangaistukset tappiin

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

1576. Vain ministeriaineksia omaavista ministereitä

      Ennen vanhaan valta lepäsi papereissa. Nyt on kiusausta uskoa, että valtaa on niillä, jotka hallitsevat julkisuutta, sillä julkisuus on suureksi osaksi mielikuvia ja tunnetta. Tästä syystä moni uskoo nyky-yhteiskunnan olevan tunteiden luokkayhteiskunnan. Tätä ei pidä ministerivalintoja tekevien niellä.      Sipilän hallitusohjelman päällimmäisinä vaateina johtamiselle on ammattitaito, päättäväisyys ja realisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden hyväksikäyttö.        Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.      Tämä ei riitä mihinkään.      Jos sanotaan, että ministerin pitää olla johtajatyyppi, ei sanota juuri mitään, sillä johtajatyyppi voi kätkeytyä nukkavieruun ja saamattomaan hahmon taakse. Näytöt ja teot ratkaisevat.      ...

1533. Heinäluoman puhe tänään eduskunnalle

     Puhe oli arvokas, tilaisuuteen sopiva ja sisällöltään monipuolinen, mutta yllättävän poliittinen. Vuorineuvoksienkin pitäisi osallistua säästötalokoisiin. No detalji detaljina ei merkitse mitään.      Sen sijaan mitä ei hän suoraan sanonnut, mutta jonka rivinen välistä ymmärtää, oli huomion arvoista.      Hän luonnollisesti jätti mentaali hygieenisistä syistä sanomata, että ainakin ministereiden pitää ymmärtää suuria yhteiskunnallisia prosesseja, joiden varaan hyvinvointimme perustuu ja jotka vievät maatamme eteenpäin.     Tämä sanoma sisältyy Heinäluoman korostukseen suurten hankkeiden läpi viemistä parlamentaarisina projekteina. Hallitusvetoinen kuntauudistuksen suurhanke jouduttiin lopettamaan hallituspuolueiden innon hiipumiseen jättiprojektiin. Sotea yritettiin vimmatusti viimeisin metreihin saakka, sivusta katsottuna vähän naivisti. Perustuslakivaliokunta toimi tässä hälytystilassa.     ...

1279. Aarnio-juttu ja poliisin hierarkiat

     Päivän Helsingin Sanomissa A16 oli kaksi Susanna Reinbothin juttua. Ensimmäinen käsitteli Helsingin poliisilaitoksen suhtautumista Aarnio-tapauksen ilmituloon ja toinen brittiläisen poliisiasiantuntija Gordon Harrisonin mielipiteitä poliisin tietolähdetoiminnasta.      Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.      Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.      Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä ...

1254. Rauhallisuudessamme olemme hämmästyttävä kansa

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

1197. Stubbin twiitti Talvivaarasta

     ”Kiitos Talvivaara! Vastoinkäymisistä huolimatta hienoa toimintaa. Oli hienoa kuunnulla ja keskustella. Täysi tuki hallitukselta”.       Miksi tämä herätti kiivasta protestointia IS:n verkkosivulla? Sehän on päällisin puolin aivan OK.      Hän   kirjoitti sen käytyään tutustumassa   ministeriryhmän vetäjänä konkurssiin menneeseen Talvivaaraan. Talvivaara on herättänyt ja herättää edelleen hyvin ristiriitaisia ja monipolvisia mielipiteitä, jopa tunnekuohuja. Voi myös olla, että monet vääryyttä kärsineet joutuvat maksamaan pelkillä tunteillaan kohtaamansa epäoikeudenmukaisuudet.      Nyt voidaan kysyä, miten pääministerin twiittimaailma voi kohdata järkevällä tavalla traumaattista ja monikasvoista Talvivaara, ylipäätään monimutkaisia ja vaikeita yhteiskuntaa vaivaavia ongelmia.      Ex-puoluesihteeri Tujunen puolusteli   ihailevaan sävyyn 7. 11. Press...

1108. Lippakioskit on säilytettävä

Aamun tv-uutisten mukaan Helsinki harkitsee lippakioskien vähentämistä. Tässä suunnitelmassa ei ole paljon ajatusta mukana, koska kioskit ovat osa kaupunkien sieluja. Niitä pyörittää useimmiten perheet, jotka ovat voimakkaasti sitoutuneet alueen sosiaaliseen kadulla poreilevaan elämään. Karhupuiston kioskin Mikko Autio kuusine työntekijöineen on oiva esimerkki puiston identiteetin muodostumisessa. Kioski asiakkaineen on oleellinen osa seudun vuorokausikulttuuria. Ei Helsingin, vaan myös muiden kaupunkien ja kuntien on luotava edellytyksiä lippakioskien toiminnalle.

613. Avaimien kopiointi

Luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassamme on menty niin pitkälle, että kuka tahansa voi kopioida abloy-avaimen tai vastaavan, missä tahansa suutariliikkeessä. Tämä perustuu siihen, että tämän avainsysteemin patentti on vanhentunut vuosikymmeniä sitten. Abloyn exec-avaimelle on käynyt samalla tavalla, kopiosuojaus on päättynyt ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/06/ikuisesti-turvallista-avainta-saakin-kopioida). Siksi, kun ulkopuoliselle luovutetaan tilapäiseen käyttöön omistajan avain, otetaan aina väärinkäytön riski tai jos ulkopuolien ilmoittaa omistajalle löytäneensä tämä avainnipun. Jälkimmäinen ei yleensä ole mahdollista, sillä yleensä avaimissa ei ole tunnistetietoa. Poikkeus on nettipalvelu www.löytöavain.fi. Siinä voi löydetyn avaimen palauttaa omistajalle turvallisesti anonyyminä. Yksi tapa avainturvalisuuden parantamiseksi on nostaa asiassa keskiöön isännöitsijätoimistot tai omistajat. Ilman näiden lupaa esimerkiksi abloy-avainta tai ura-avainta ei saisi kopioi...

610. Herätys vaaliehdokkaat!

Nyt tuli antoisa tieto vaaliehdokkaille. Oikein tiedemaailmasta. Ehdokkaiden on usein väitetty puhuvan siansaksa. Ministeri Niinistön lauserakenteet ovat olleet tv-kevennyksissä malliesimerkkeinä puppugeneraattorin moottori retoriikasta. Helsingin Yliopiston lehdessä 2014/2 Mikko Pelttarin jutussa Timo Turja esittää, kuinka muutaman kirjaan retoriikalla on ollut suora vaikutus politiikkaan: Pekka Kuusen Sosiaalipolitiikka oli esimerkkinä hyvinvointivaltiolle, Erik Allardtin  Yhteiskunnan rakenne integroi yhteiskuntaa ja edisti sallivuutta ja Risto Näätäsen Maantiekuolemat toi nopeusrajoitukset ja turvavyöt. Ihminen äänestä sitä tarinaa, johon eniten usko, väittää Turja. Niinpä seuraavien eduskuntavaalien voittaja on se, joka uskottavaimmin kertoo uusimpien kotimaisten bestsellerien maailmakuvat. Siis, ehdokkaat nyt lukemaan bestsellereitä!

601. Poliittisten avustajien toiminta ministeriöissä

Juha-Seppo Pietikäisen kirjoitti hyvän blogin Uuden-Suomen verkkolehteen (http://www.uusisuomi.fi) ministeriöiden poliittisia avustajista. Pääsanoma oli, että poliittiset virkamiehet hämärtävät virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon  vastuun. Avustajat myös  kasvattavat turhaan henkilöstökuluja. Kirjoitus jäi kaipaamaan toista näkökulmaa. Poliittisten virkamiesten toiminta ministeriöissä mahdollistaa pystyvien ja pyrkivien ihmisten rekrytoinnin yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisille paikoioille. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Positiivista on, että merkittäville paikoille saadaan näin poliittis-hallinnollisia prosesseja tuntevia ja ymmärtäviä ihmisiä. Tämä on koko yhteiskunnan ja demokratian etu.  Haittoina ovat  hyvä veliverkostojen vahvistuminen, lobbauksen määrän  lisääntyminen, poliittisien virkanimityksien kasvu ja ehkä myös poliittisen korruption runsastuminen. Jälkimmäisestä on viimeksi huomauttanut EU:n ensimmäinen korruption vas...

594. Presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa 4.2.2014

Perustuslakiasiantuntija-professori Tuomas Ojanen antoi mielenkiintoisen lausunnon heti puheen jälkeen toimittajalle eduskunnan lehterillä.  Hän ei ollut aiemmin oikein ymmärtänyt perustuslakimiehenä, mitä yhteiskunnan arvoilla oikein tarkoitetaan. Nyt hän loihe sanomaan toimittajalle, että näitäkö nämä arvot sitten ovat, mitä Niinistön puheesta nousi esille. Toden totta. Niinistö otti reilusti kantaa eriarvoisuuden kaventamisen puolesta. Hän siteerasi tietoa, joiden mukaan 85 maailman rikkaita ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia köyhintä. Tämä ei voi jatkua. Jos jatkuu pitkään, voi syntyä vakavia kansannousuja. Vaikka Suomessa tuloerot eivät nyt juuri kasvaa, heikoimmilla menee huonosti. Ei ole uskottavaa kuulla johtajien puhuvan työurien pidentämisen puolesta, jos he itse jäävät eläkkeelle 60-vuotiaana. Velat pitää maksaa niin, että yhteiskunta pystyy siitä huolimatta säilymään vakaana ja luotettavana. Lahjoitusapu on hyvää, mutta sen avulla ei pitäisi organisoida ja...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *