Katsellessani Suomen taistelua lentopallovoitosta Italiaa vastaan, mieleen tuli sinnikkyys.  Joskus kysyn itseltäni, olenko ollut sinnikäs saatuani käydyksi oppikoulun loppuun. Kun olen rehellinen, niin tuskin olin sinnikäs oppikoulun eri vaiheissani. Minusta tuntuu näin jälkeen päin ajatellen, ettei vaadi kovaa sinnikkyyttä saada joka vuosi neljät ehdot (englannin ja ruotsin kielestä, algebrasta ja geometriasta). Joka kesä myymäläapulaisäitini maksoi satojen markkoja hinnan ehtojen suorittamiseen tähtäävistä preppauskursseista. Todennäköisesti rehtori oli opastanut näiden aineiden opettajia niin, että minut oli   tämän jälkeen päästettävä seuraavalle luokalle. Yksi poikkeus oli: Viidennen oppikoululuokan kävin kahteen kertaan. Kävin siis oppikoulua yhdeksän vuotta ja aina ehdoilla. Eikö tämä muka oles sinnikkyyttä? Ei ole, se on laiskuutta ja välinpitämättömyyttä. Äitini oli lähes koko kouluajan jankuttanut vieressäni ja talonväen kuulleen, että Pekasta tulee työmies. Mikäp...

Hän syntyi Haapaveden kirkonkylän erään talon ulkorakennuksen toisessa kerroksessa, johon kulkureittinä oli varallisesti ulkoseinään kiinnitetyt rusahtelevat puiset portaat.   Sodan kehittyessä uhkaavaksi Neuvostoliiton jatkuvien rajakahakoineen ja uhkakuvien provosointien takia miehen isä määrättiin kokoamaan komppania kasaan alueen sotilaspiiristä samalla, kun poika muutti isänsä kotitaloon Haapajärvelle. Sillä hän kasvoi vaihtelevissa olosuhteissa kymmenvuosisaksi. Kuvaava oli, että samanikäinen serkkuunsa sai toisen laista ruokaa kuin hän, esimerkiksi juuston voileivän päälle. Vaateet saivat olla repaleiset, koska se kuului ”äpärälle” itsestään selvänä tässä talossa. Pian kotipaikka vaihtui äidin kotitaloksi, jota asustivat kolme veljestä, pojan enoja.   Aika kului talossa pojan käydessä läheisestä kansakoulua oman tahtinsa mukaan kenkään kiinnittämättä huomiota koulumenestymättömyyteen. Poika pääsi sattumalta lukuisten peruutuksien vuoksi yhteiskouluun. Matematiikka n...

Ensiksi  matriisiorganisaatio sovellettuna virastoon on aina epäonnistunut ainakin vuodesta 1971 lähtien. Esimerkkinä voidaan maininta silloisen maan johtavan konsulttiyrityksen lanseeraama matriisiorganisaatio 1970 perustettuun vesihallitukseen (VH). Alun perin virastossa oli linjaorganisaatio osastoineen ja toimistoineen. Osastojako perustui VH:n toimintoperusteisiin osastoin, kuten rakentaminen, vesistöjärjestelyt, valvonta ja katselmukset, jne sekä erilliseen tutkimuslaitokseen. Seuraavaksi konsultit pyrkivät kääntämään VH:n toimialan tulosalueisiin viittaavaan jakoon: vesien suojeluun, vesien vikistyskäyttöön, raakaveden turvaamiseen, ympäristösuojeluun. Tutkimus säilytettäisiin entisellään. Nämä tulosalueet leikkaisivat kuvainnollisesti ajatellen kaikkien alkuperäisten osastojen läpi. Ei voi kiistää tämän jaon tärkeyttä, sillä ne esittävät alueita, joilla oli saavutettava tuloksia, mutta sen suunnassa ei voida laatia budjetteja ja osoittaa vastuuta. Tämä on kohtalokas puutee....

HS:ssa 8.4.2021 julkaistu Teija Sutisen juttu VTV:n matriisiorganisaatiosta oli hyvä ja   mielenkiintoinen neljästä syystä. Ensiksi matriisiorganisaatio sovellettuna virastoon on aina epäonnistunut ainakin vuodesta 1971 lähtien. Esimerkkinä voidaan maininta silloisen maan johtavan konsulttiyrityksen lanseeraama matriisiorganisaatio 1970 perustettuun vesihallitukseen (VH). Alun perin virastossa oli linjaorganisaatio osastoineen ja toimistoineen. Osastojako perustui VH:n toimintoperusteisiin osastoin, kuten rakentaminen, vesistöjärjestelyt, valvonta ja katselmukset, jne sekä erilliseen tutkimuslaitokseen. Seuraavaksi konsultit pyrkivät kääntämään VH:n toimialan tulosalueisiin viittaavaan jakoon: vesien suojeluun, vesien vikistyskäyttöön, raakaveden turvaamiseen, ympäristösuojeluun. Tutkimus säilytettäisiin entisellään. Nämä tulosalueet leikkaisivat kuvainnollisesti ajatellen kaikkien alkuperäisten osastojen läpi. Ei voi kiistää tämän jaon tärkeyttä, sillä ne esittävät alueita, jo...