Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia .  Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä.  Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset  häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan.  Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on  edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa . Yliopistojen    autonomia on taannut  opetuksen itsenäisyyden, mutta nyt sitä rajoitetaan määrärahojen rajusti leikkaamalla ja  sisään pääsy    on ollut linjatonta. Milloin painotetaan...

Pääsin seuraamaan läheltä yhdysvaltalaisten ponnistelua lastensa korkeakouluun pääsemiseksi. Jos kuuluu haperoksi kutistuneeseen     keskiluokkaan, kyse on enemmästä kuin elämästä tai kuolemasta. Kyse voi olla koko suvun elintason pitämisestä edes kohtuutasolla. Kun nuori lähestyy korkeakouluikää, koko suku osallistuu koulun valintaan ja etsintään. Mennään paikan päälle katsomaan paikkaa, jossa koulun edustaja esittelee ja mainostaa oppilaitosta.Vanhemmille lasten korkeakouluun pääsyn turvaaminen on heidän elämänsä tärkein projekti sairasvakuutuksen saamisen lisäksi. Toiset onnistuvat pääsemään stipendireittiä, mutta siihen tarvitaan usein urheilijatyyppi. Koulutuksen keskimääräinen hinta on 300000 dollaria ja silloinkin saadessaan tutkinnon tulevaisuus on epävarma. Niinpä opiskelijat ja heidän perheensä miettivät hyvin takkaan, mihin kouluun kannattaa edes pyrkiä rahoitustilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden.  Kapinahenkeä on.  Ei ole harvinaista, että opiskel...

Orpon hallitus lupasi selättää valtion velan kasvun hallituskauden loppuun mennessä. Suomen bruttokansatuote on nyt noin 230 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti tänä vuonna on noin 90 miljardia euroa. Nyt velkaa on noin 170 miljardia euroa. Miten nyt mennään eteenpäin? No katsotaan taivaan rannalle uuden sarastuksen nousun toivossa, ja otetaan budjettiesityksen mukaan uutta velkaa noin 13 miljardia euroa eli 18 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä pitäisi tehdä piinasta pääsemiseksi. Riittävästi uutta velkaa otattamalla asia hoituisi nätisti, mutta raja se on köyhänkin syömisellä. Vyötä pitää kiristää. Ottamalla huomioon suorat ja verohelpotusten kautta saadut yritystuet suma kohoaa noin kahteen miljardiin euroon. Maatalouden tuet ovat vielä erikseen. Seillä on varaa leikata. Suomalisten luottamus toisiin ihmisiin ja jopa yrityksiin ja julkiseen sektoriin kansainvälisesti on korkealla. Tämä on hieno juttu. Tämä kaikki lisää koheesiota ja yhdessä selviämisen eetosta ja...

Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

Kenenkään mieleen ei tullut ajatus, että minun pitäisi koulussa oppia jotakin, vaikka kyllä opettaja antoi minulle läksyjä kuten muillekin oppilaille. Lueskelin rispaantuneita kirjojani vuoteeni päällä kynttilän valossa vaihtelevalla innolla, etenkin maantietoa.    Ja yhtäkkiä havaittiin, etenkin yläluokan opettaja, että voisin pyrkiä yhteiskouluun. Se oli täyin hullu ajatus, sillä en osannut kunnolla kirjoitta enkä sujuvasti lukea. Äitini sairastuttua keuhkotautiin minut siirrettiin yhdeksänvuotiaana asumaan hänen kotitaloonsa, jota asuttivat kolme enoani. Enot olivat jostain syystä aina vihaisia ja   jatkuvissa riidoissa keskenään. Jouluksi enot teurastivat lampaan, jota kypsyteltiin pitkään uunissa. Heidän ollessa hyvällä tuulella sain käydä katomassa uunin luukusta paistuvan lampaan potkaa.  Jouluaattona kun pääsin syömään samaan pöytään, vanhin eno kehui lampaan lihan maittavuutta, mutta minulle sitä ei tarjottu, koska oli vain poika. Kouluruokaa söin aina niin ...

Markkinatalous näyttää tekevän tuhojaan ja siunauksellisuuttaan kaikkialla, mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa? Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin koko vuoden sopivasti murenevat vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen. Syntyi kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. Raha alkoi mennä sinne missä oli suurin tuotto. Esimerkkinä markkinavoimista voidaan pitää tykkimetallurgiaa. Aina ilmestyi yksityisiä, taitavampia, tykintekijöitä. Ne siirtyilivät a...

Ylen Jälkiviisaat näyttivät kepulle taivaan merkkejä translain hyväksymisestä. Äreimmät viisastelijat olivat valmiita kieltämään ruis- ja ohrapeltojen vierekkäin olemisen, koska se toisi herkimpien mieleen sota-aikaisen sukurutsauksen. Siinä torpparin ja rikkaan talon pojan hedelmänä kaikenmoisen pieksämäisen jälkeen syntynyt pojan retale otti haltuunsa talot, metsät ja mannut. Tällaista pohdintaa Karvala ei sietänyt lainkaan ja niinpä siirryttiin nopeasti ylioppilaskirjoituksiin. Ville B oli kirjoitusten muistelosta niin liikuttunut ja ylpeä, että kertoi Junnu Vainion sanoin, että tässä istuu mies, jonka työt jäi puolitiehen. Nuori jäsen Uljas käänsi katseet nykypolveen, jonka edustajia ympäri Suomen on jo rynkyttämässä vähäkin opinajoa muistuttavan rakennelman ovea päämääränä saada maisterin housut niin nopeasti kuin parta kasvaa. Pohjanmaalla hinku opintyöhön oli ollut niin kova, että maatalojen pojat pontikkavehkeiden tarkastusreissulta pimennä yönä olivat hieman pöhnässä alkaneet ...

Aluepolitiikka on loppuun käytetty ilmaisu. Parempi olisi puhua maaseutupolitiikasta. Viimeiset voimalliset henkäykset aluepolitiikka puhalsi keuhkoistaan silloin, kun Suomen mittava korkeakoulujärjestelmä puoliväkisin runnottiin koko maat kattavaksi. Jostain syystä eri alueilla sijaitsevien korkeakoulujen laatuarvointeihin ei ole panostettu. Herää kysymys, onko syynä pelko opetus- ja tutkimusahjojen eriytymien jyviin ja akanoihin.    Hankkeen moottorina toimi Johannes Virolainen. Toinen alan supersäveltäjä Mari Pekkarinen puhalsi pystiin Elyt ja Avit. Se ei ollut kovin järkevä uudistus muuta, kuin siinä mielessä, että työpaikkoja saatiin maakuntiin. Ontuville alueyksiköille ei ollut mielekästä järjestää niiden kipeästi tarvitsemaa tutkimustoimintaa, vaan se on ja tulee olemaan valtakunnallisilla tutkimuslaitoksilla kuten Teknologian tutkimuskeskuksella (VTT Oy), Luonnonvarankeskuksella (Luke) ja Metsäntutkimuslaitoksella. Nyt on jo viimein tunnustettu, että kolmion Helsinki –...

Päivän Helsingin Sanomissa oli reportaasi yliopiston toiminnasta, rahoituksesta, konsernijohtamisesta, lähijohtamisesta ja opiskelusta sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Kaikki suuria asioita. Minulla oli mahdollisuus kokea yliopisto monista näkökulmista eri syistä, joista pienin ei ole pitkäksi venähtänyt opiskelu aikani. Sitä en lähde selittelemään. Opiskeluni kruunasi matematiikan historian tentin läpäiseminen. Toinen tutustumiseni yliopistomaalimaan tapahtui, kun 1990-luvulla konsultoin yliopiston ylintä johtoa. Yliopisto on erityisen voimakkaasti sektoroitunut konserni, jota rotevasti ohjaa rahoitus. Tästä luonnollisena seurauksena on rahoituksesta kilpaileminen ei yksinomaan tiedekuntien vaan myös laitosten välillä. Tiedekunnan eroavat sen suhteen suuresti, kuinka paljon toiminasta opetuksen lisäksi toteutuu projekteina. Resurssien allokointiin vaikuttaa myös melkoisesti, kuinka paljon aloitettujen projektien läpivienti maksaa. Kaiken kaikkiaan liikkumavara resurssien uudelleen...

Lakien laatimista näyttää vaivaan ikuisen kirouksen aiheuttama vääjäämätön alennustila. Tämän tuomion media antaa ja todennäköisesti perustellusti. Mikä on syynä, kun ei polle syö, rasittaako sitä liika työ, sanoi aikoinaan nyt muistista kadonnut runoilija? Ollessani aikoinaan läheltä ja yksityiskohtaisesti seuraamassa lakiehdotuksien laatimista huomasin, ettei ole kahta samanlaista päivää siinä puuhassa. On eri asia muuttaa tai tehdä lisäyksiä lakeihin, kuin säätä kokonaan uusi laki. Tarkasteltaessa uuden lakiehdotuksen laatimista havaintona on, että sitä laaditaan vuosikymmeniä samanlaisina pysyneillä menetelmillä ja periaatteilla. Jokin juristiporukka ja juristi tuo pohjaehdotuksia työryhmälle, joka korjailee ja tekee muutoksia, poistoja ja lisäyksiä tai jopa valmiita tekstiosia esitykseen.  Kaikki luistaa periaatteessa aina tällä samalla kaavalla eli lähdetään kirjoittamaan suoraan lakiehdotusta ylhäältä alas. Lausuntojen pyytäminen on tietenkin tärkeää. Jos vaatii pohj...

Vaikka kuinka olisi epäobjektiivinen, on myönnettävä Britannialla olevan merkittävää kapasiteettia luonnonteissä ja myös filosofiassa. Newton ja Darwin olivat aikansa neroja ja heidän perintönsä ovat lahja ja moottori kehitykselle. Tekniikan kehityksessä välttämätön integraalilaskenta oli Newtonin käsialaa ja evoluution merkityksen esiin tuomisessa Darwin oli keskeinen hahmo. Britannia ratkaisi teollisuuden ja asumiseen energian kysynnänkasvun kehittämällä höyrykoneet pumppaamaan vettä kaivoksista. Veden tulo hiili- ja metallikaivoksiin oli aiemmin ollut ylipääsemätön ongelma laajentaa kaivoksia, vaikka louhittavaa oli vielä runsaasti jäljellä. Kehittynyt höyrykone oli valtava loikka konepajateollisuudelle rakentaa elintärkeitä rautateitä ja myös sotakalustoa. Tämä näkyy tämän päivän historiassa kuten Intiassa, Afrikassa ja Australiassa sekä karmeassa atomipommissa. Ajankohtaisessa koronarokotteen kehittämisessä Britannialla on tärkeä rooli. Britannian pätevyyden lähtökohdat juontuvat ...

     Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia . Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu, koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa. Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa .     Yliopistojen   autonomia takaa niiden opetuksen itsenäisyyden...

     Yliopistoon pääsy on vuosien varrella vaihdellut suorasta pääsystä tiukkaan tenttiin. Kun oppilaslaatu on parantunut ja osin polarisoitunut hyviin ja vähemmän hyviin ja kun samalla myös hyvien määrä on absoluuttisesti kasvanut, pääsyn rajamailla oleville tilanne on käynyt epävarmaksi. Heille tenteistä onkin tullut merkittävä ja kapea portti leveämmälle oksalle pääsemisestä. Sen sijaan varakkailla on rahaa käydä preppauskurssit.    Tutkitusti on näyttöä, että hyvin koulussa pärjänneet menestyvät myös jatko-opinnoissa. Mutta yhtälö pelaa myös toisin päin: huonosti perusopinnoissa pärjäävät voivat menestyä hyvin jatko-opinnoissa, jos vain onnistuvat pääsemään sisään korkeakouluun.    Yksi mahdollisuus oli säilyttää suoraan pääsy hyvän todistuksen saaneille ja samalla muokata heikommille pääsykoe yleistietoon ja perusjärkeilyn pohjautuen. Kysymykset voisivat olla esimerkiksi: mitä tapahtuu maapallolla, jos kuu olisi lähempänä planeettaamme tai mitä...

     Syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu on jo nyt kriisiytynyt. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Lehtien yleisökirjoitukset ovat pullollaan valituksia luokkakokojen suurentamisen haitoista ja erityisluokkien puutteesta. Ylen teki  äskettäisen kyselyn kansanedustajille, joista 120 vastasi. Heistä 74 piti tähdellisenä,että tukiopetus ja  erityisluokat palautetaan ja tähän osoitetaan lisää rahaa.      Nyt tapahtuvan peruskoulun kurjistumisen taustalla on ilmiöoppimisen ja sen rinnalla kulkevan digitalisaation epäkurantti soveltaminen.       Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta ( https://yle.fi/uutiset/3-10933859 ). Hän on hu...

     Totuuden jälkeen -kirjan (Ikäheimo, Hartikainen, Vihma ja Seuri)   pääsanoma on, että informaatiotulvassa median on osattava uusia keinoja osoittaa paska paskaksi (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005868613.html). Totuuden jälkeisyydellä he ymmärtävät aikaa, kun valheet alkavat esiintyä tasavertaisina elementteinä tosiasioiden rinnalla.      On vaikeaa nähdä mitä todellista uuttaa käsite totuuden jälkeinen aika tuo mihinkään muuhun kuin sekamelskaan informaatiotulvassa ja harhautuksessa. Valheita ja väärinymmärryksiä on esiintynyt aina ennen tosiasioiden ilmituloa tai ennen alustavaa totuutta, kommunismin lupaukset karmeimpana esimerkkinä.   Maailma on pullollaan tapauksia, jossa valheet ja tosiasiat kulkevat rinnakkain käsikädessä kuten aurinkokeskeinen ja maakeskeinen avaruusnäkemys. Tosiasioiden jälkeen on aina ilmestynyt samoja valheita kuin ennekin tai hieman muunneltuina kuten ihmisten järkiintymisestä johtuva sotien loppuminen. ...

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

     Jos ei ole kritiikkiä, ei ole mielenkiintoa. Poliitikkoihin siis kohdistuu huomiota ja se he saavat medialta palstatilaa ja kansalta sapiskaa. Sen takia he ovat kehittäneet itselle retorisen kaavun, joka suojassa he puhuttelevat veronmaksajia, rakkaita alamaisiaan.      Katainen ei syyllistänyt finanssikriisistä kansaa vaan ulkopuolista maailmaa Sipilän laskiessa tuomion kätensä asiasta kansan päälle. Talouspuheet ovat metaforatasolla muutenkin uskonnollissävytteisiä. Sipilän ja Orpon lausunnot leikkauksista ja vyönkiristämisestä muistuttavat pelastuskeromusta, jonka osana Soinin veneveron tulemisen kaltaiset julistukset muistuttavat katselmuksen kohtaloa. Tämä lupauksen Soini myöhemmin vesitti mystisillä sanasekoitus loitsuillaan. Soinnin takinkääntötemppua ei hän saanut peitettyä, vaikka perustelujen julkistamisessa oli lähes papillien poljento. Sanni Grahn-Laasosen meni vielä pidemmälle hänen kirjoittaessa Paavalin tavoin paimenkirje...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

     Helsinki oli silmissäni suurkaupunki tuoksuineen, valoineen ja ihmisvirtoineen. Se sykki aivan eri tahdilla kuin Haapajärven raitti. Olo isän kotona Herttoniemen Eränkävijöidentorin kaksiossa alkoi tunnustellen. Melko nopeasti kuitenkin ymmärsin, ettei minun ja isän välille syntyisi läheisiä välejä. Hän ilmoitti antavansa minulle joka kuukausi seitsemänkymmentä markkaa, eikä hän opintoihini puuttuisi.      Aluksi minua huolestutti vaatetukseni, sillä en tiennyt, miten Helsingissä opiskelijat pukeutuivat ja miten siellä ylipäätään käyttäydyttiin. Oletin kavereiden menevän puku päällä luennoille. Isän uusi vaimo Anja osoittautui käytännön ihmiseksi, ja hän kertoi, että voisin käyttää suoria housuja ja villapaitaa. Muutoinkin Anja osoittautui aivan tavalliseksi ihmiseksi. Jostain syystä olin kuvitellut hänen olevan erilainen meihin tavallisiin leivänsyöjiin verrattuna.      Syksyllä lukukauden alussa rehtori Edvin Linkomies...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden lisääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teema- ja i...