Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2026.

4106. Areena kertoo, kuka olet

Kansallistunto käsitettynä omasta maasta sen kulttuurin, perinteiden ja saavutusten kunnioittamisena ja pitämisenä ovat kanasakunnalle hyvä asia. Tämä ei tietenkään saa johtaa toisten maiden ylen katselemiseen tai jopa halveksumiseen. Valta osa maista käsittää asian tällä tavalla. Historia, se menneisyyden ruoska, voi kääntää maan yleisen ilmapiirin ja elämän tavat pysyvästi vihaaman ja jatkuvaan sotaiseen tunnelmaan naapurimaata kohtaan. Meidän historiamme Ruotsin osana aina vuoteen 1809 saakka on virittänyt vuosikymmenien kuluessa eri asteisia tunteita ja arjen puhekielen ilmaisuja ja vivahteita naapurimaatamme kohtaan. Kaikille ehkä on tuttu hurri sana. Nyt se ei kuitenkin ilmaise vihaa eikä katkeruutta maata kohtaan, vaan häivähdyksen tappion tunnelmasta jääkiekko-ottelussa. Vaikkei Ruotsi juuri avustanut maatamme sodissa materiaalisesi, sieltä tuli noin kolme tuhatta vapaaehtoista miestä sotimaan puolestamme. Se oli valtavan hyvä käden ojennus meille. Kun ajattelemme fasismin ...

4105. Ei kahta ilman kolmatta Joona Räsäsen rikkeen jatkoksi

Ei kahta ilman kolmatta vanha sanonta tulee mieleen poliisien viimeaikaista möhläyksistä. Ensin katosi Riihimäen pellolta poliisin kertaalleen jo löytämä kranaatti. Okei se löydettiin uudestaan nopeasti. Tuorein moka on Joona Räsäsen sakkotuomion liittyvä miehen ansiotulo, johon sakon määrä tulisi  perustumaan. Poliisi oli katsotut reksiteistään määrän suuruudeksi 4000 euroa ja kysynyt Räsäseltä, miltä summa tuntuu. Räsänen oli nyökännyt ja mutissut hyväksyntää summalle. Hieman ihmetyttää, miten valistuneet poliisit eivät jo kansalaistaitoihin kuuluvan tietämyksen perusteella ymmärrä, että kyllä kansanedustaja tienaa enemmän kuin keskiverto suomalainen mattimeikäläinen.

4104. Ylen jälkinäytös suuruutensa vallassa

Ylen jälkinäytös oli aivan liian paljon oman suuruutensa vallassa, koska se aikataulusyistä saanut nauttia Santeri Ivalon hittielokuvaa ” Moskova ja Settijärven ryssät”.   Settijärven tietäjä Kille Ruutmann oli ollut pitkään pontikan keitto opissa Reisjärven kansallisopiston ulkohuoneen takana ja havainnut ryssä joukkueen paraikaa juomassa tislausta vailla olevaa rankkia, josta oli huolimattomasti kättelynä 200 litran tynnyrissä. Killen soitettua kunnan eläinlääkärille, joka sivumennen sanottuna hoiti kaikki vahainkodin potilaat samalla keinolla: antamalla vanhuksille litraa aamulla ja illalla rankkia. Lääke oli vanhaisäntä Pullon mukaan niin tehokasta, että potilaat eivät sairasta ollenkaan, vaan hautajaiset ovat jo seuraavana päivänä. Kysyessään, kuoleeko todella rankkiin Kille ei suostunut lausumaan opettajan nimeä, sillä olohan opettaja Ruutmannin sukua ja Iso-Britannian kuninkaallisia. -Voi sinua tietämätöntä, ainoastaan vitutukseen täällä kuollaan, ja rankkiin.

4103. Totuuteen sisältyy aina tietty annos katkeruutta

Onneksi tämä metafora sopii huonosti  Suomeen.  Konsultti slangin mukaan visio poikkeaa toimita-ajatuksessa siinä, että edellinen ei tarvitsen mitään suunniteltua reittejä, joiden avulla se saavutetaan. Jälkimmäisessä reitit taas ovat keskeisessä asemassa. Koeillanpa, mitä termit voisivat tarkoittaa koko Suomen tasolla. Ensin pitää tietenkin pohtia, mikä Suomen visio on. Tämä on kinkkinen tehtävä, koska väkisinkin aiheeseen liittyy poliittiset aspektit. Niinpä visiota voisikin aluksi yrittää määritellä niin yleisellä tasolla, etteivät siihen poliittiset argumentit hevin tepsi. Visio Suomen visio on pysyä ulkopuolisten konfliktien ulkopuolella ja turvata kansalaisten hyvä elämän laatu poliittisitta suhdanteista riippumatta. Toimita-ajatus Vision toteuttamiseksi Suomi järjestää ylläpitämällä ja kehittämällä valtakunnallisesti kansallisilleen riittävän terveyden- ja sosiaalihuollon, kouluttautumisen ja valtiolle vahvan maanpuolustuskyvyn sekä varmistaa ravitsemushuollon ja ...

4102. Iso-Britannia on toista maata kuin Ranska

Iso-Britanniaa ei tavallisella järjellä pysy ymmärtämään, vaikka kuinka kovasti tinkaa vastausta aivoiltaan. Kehittyneen tekniikan ja pätevien tiedemiestensä ansiosta maa hallitsi siirtomaineen kolme neljäs osaa maapalloa ja saman osuuden sen väestöstä. Tällä hetkellä äärioikeisto osoittaa mieltään kadulla, kun samaan aikaan kaduilla kapinoidaan, koska YK:n vuoden 1941päätös juutalaisvaltion perustamisesta ei ole toteutunut. Seuraavissa vaaleissa eniten terveysministeri Wes Streeting  pyrkii pääministeriksi, monelle tunteman suuruus. Yhtä monelle britille saattaa olla tuntematonta Iso-Britannian toiminta sen suurimmassa siirtomaassa Intiassa. Aristokraatit ja muu ylhäisö puhuivat siirtomaa-aikana Intian kesästä tarkoittaen sinne matkustamista jatkamaan kesälomaa. Maa hyödynsi surutta paikallista työvoima tai tarkemmin sanottuna otti palvelijoikseen intialaisia palkatta. Iso-Britannian puolustukseksi on todettava, että maa rakensi rautatieverkoston sekä Intiaan että Afrikan mant...

4101. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta. Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisuuskirjeitä auttajilleen....

4100. Natsien hyökkäys Norjaan 1942

Saksalaisten miehitysoperatissa Nojassa 1942 sisälsi   monenlaista ongelmia.   Saksalaiset sotilaat olivat tottumattomia arktisiin olosuhteisin.   Natsien komentajana toimi aluksi kenraali Falkenhorst, mutta Hitler syrjäytti hänet nimittäen hänen tilalleen kenraali Dietelin. Sakaalisten strategiana oli miehittä Norja etelästä pohjoiseen, vallata Petsamo   ja varustaa Norjan rannikko kevyesti varustetuilla miehitysasemilla, jolloin maa olisi helposti valvottavissa ja hyökkäykset rannikko kaupunkeihin olisi ollut torjuttavissa. Tämä oli hyvin uhanalaien operaatio englantilaisten pommittaessa lentokoneillaan Norjaa koko rannikon pituudella.   Operaatio oli myös jatkuvasti uhattuna englantilaisilla rannikko syöksyaluksilla. Saksalaisilla oli kummallinen määräys, että poroja ei saanut ampua. Saksalaisten sodankäynnistä Saksa huokui myös kahdenlainen tunnelman välissä. Piti käydä arktisista sotaa, mutta samalla joukot oli pakotettu asuojautumaana pakkasta ja viimaa va...

4099. Takapihan sovellutukset

Moni ministeriö kamppailee suuruutensa kanssa ja on vahvoja paineita siirtää operatiivisia tehtäviä ministeriön alaisiin hallintoyksiköihin. Ilmeisesti tämä avaisi myös mahdollisuuksia ministeriöiden rakenteiden uudistamiselle ja niiden muodostamiseksi strategisiksi ohjauskeskuksiksi.   Tämä ei ole toteutunut, sillä ei strategia yksikkö vaadi 300 määrää. Mikään ministeriö ei ole asettanut kyseenaliseksi kehysbudjetointia ja tulosohjausta. Edellinen on ministeriön ja viraston välistä rahoitusneuvottelua ja jälkimmäinen viraston sisäisistä rahanjakoa. Nämä ovat menneet pysyvästi läpi koko hallinnossa. Tietojenkäsittelyasiat ovat edelleen ministeriöissä epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA toimi aikoinaan sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkk...

4098. Orpon hallitus on jakanut Suomen kansan yläluokkaan ja kurjalistoon

Orpon oikeistohallitus on ajanut maamme harvainvaltaan. V-DEM instituutin demokratiavertailussa Suomen sijoitus kolme vuotta sitten 202 maan joukossa oli kahdeksas.   Orpon hallituksen aikana V-DEM mittaus on pudonnut Suomen sijalle 33. Jotta poliittinen osallisuus kukkisi, kansalaisia on kohdeltava sama laisesti lain edessä.   Kansalaisille on taattava riittävä toimeentulo ja koulutuspolku kiinnostaviin tehtäviin. Kansalaisten tausta ja varallisuus ei saa olla esteenä ja vapaalle mielipiteen ilmaisulle ja samanlaiselle kohtelulle lain edessä on oltava itsestään selvyys. Jokaiselle on taattava riittävä koulutus ja mahdollisuus päästä valta-asemiin. Orpon porvarihallitus on ajanut maamme tilanteeseen, jossa perinteinen työsuhde ei takaa pysyvyyttä työhön, vaan työntekijä on koko aja varuillaan ja stressaantunut, mitä huomien tuo tullessaan. Peko on, että käteen lyödään lopputili. Verrattuna muutaman vuoden takaiseen työntekijä voi melko varmasti luottaa, että kyllä työnan...

4097. Raiskaavatko afrikaansmaista tulleet useimmin

Tieto afrikkalaistaustaisten väestön osuttaa väestöstämme on ollut vaikeaa saa. Se on varmaankin piilotettu turvallisuuden nimissä. Tosiasia on, että raiskaustapauksissa tämän väestön suhteellinen osuus on lähes kymmenkertainen kantaväestään verrattuna. Muuttama päivä sitten oli Hesarissa juttu, jossa raiskaaja oli mainittu nimeltään ja se viittaisi suoraan erääseen Afrikan maahan. Tekijä oli jo aiemmin raiskannut. Kriminologian edustajat ovat pitkin vuosikymmeniä pohtineen, mitä kroonisesti rikollisille piitäsi tehdä. Yksi pätevä keino on siirtää heidät huppupäässä tai silmät sidottuna tuntemattomalle ulkosaarelle, johon ei mikään digi sovellus ei tarjoa yhteydenpitoa. Kun saarella sijaitseva käytöslabra toteaa monien tutkimusten jälkeen vangin käytöksen muuttuneen ja hänessä olevan aineksia jatkaa elämään mantereella valvotuissa olosuhteissa, niin silloin vanki siirretään valvottuun vapauteen. Pienestäkin rikkeestä seuraa komennus takaisin autiosaarelle. On huomattava, että kad...

4096. Hoi valtio ! Osattiin sitä enennenkin elää niukasti ja säästöliekillä

Suomen valtion budjetti osoittaa noin 10 miljardin euron alijäämää. Mitä pitäisi tehdä sitä ennen, että talous pääsee kunnon vauhtiin ja tämä alkaa helpottaa alijäämän kurittamista alaspäin. Olin aikoinaan läheltä seuraamassa, kuinka linja-autoliikennettä harjoittava sukulaiseni joutui analogisen tilanteeseen kuin, valtio on nyt joutunut; rahat eivät riitä. Ensimmäisenä vaiheena oli , että oli antaa autojen siivous alaikäisten nuorten tehtäväksi. Kaikki roskat, lattian kurakasat, ja tupakantumpit ja maalaismiesten kengän jätökset oli puhdistettava. Autojen rutiinin omaiset huoltotyöt annettiin taloudessa asuvien sukulaispoikien tehtäviksi. Olivathan he seuranneet isännän korjaustöitä pikkupojista lähtien ja näin kartuttaneet taitojaan kaiken laissa autojen huoltotehtävissä. He kävivät myös samaan aikaan alan kouluja. Moottorin männän renkaiden vaihto sujui napakasti yhtenä yönä.   Aamulla kello 5 homma oli valmis. ja siitä vain saunaan pesulle ja auto liikenteeseen. Tämä ei ole...

4095. Winston Churchill Euroopan pelastaja

Winston   Churchillilla oli kaksi oinaisusuttaa, jotka tekivät hänestä suurmiehen.   Tietenkään nämä kaksi eivät olisi tehneet hänestä merkkimiestä, ellei hän olisi ollut syntyjään maansa mahtavasata aristokraattisuvusta, joka tarjosi mahdollisuuksia Churchillinin kaltaiselle lujatahtoiselle, mutta äärettömän itsekeskeiselle yläluokkalaiselle   toteuttaa seikkailuvärittyneitä tempauksiaan ja operaatioitaan kolonialistisessa Britanniassa, missä imperiumin kolkassa mies halusi.   Täytyy myös huomata, että Britannia oli siihen aikaan täysiverinen kolonialistinen maailmaa. Suuri Kansayhteisö.            Churchill osallistui ratsuväen rykmentin komentajana Intialaisten taltuttamiseksi lukuisissa kapinayrityksissä. Afrikan Buurisodissa on hanki uuhellisuudellaan mainetta ja kunniaa. Churchill luonteen notkeutta kuva hyvin, että hän vaihtoi kevyesti puolta labourista liberaaleihin ja takasin. Churchill sai Sandhurstin ko...

4094. Taistelu taitetusta indeksistä

 Taitetun indeksin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on saanut eläkepomot pois tolaltaan.  Asiantuntijoita ja heidän sanoihinsa turvautuvat päättäjät eivät ole milloinkaan olleet niin säikähtyneitä kuin nyt.  Heidän eri sukupolvien taisteluja ja petoksia henkivät kirjoituksensa  (Teppo Ovaskainen)   http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat ) saa kysymään, miksi tällaista ilmapiiriä lietsontaan  ja vanhempaa ikäpolvea moukaroidaan kuin vierasta sikaa .  Taloussanomien nro 10 sivun 13 käyrästö  oli elegantti, mutta sen propaganda –arvo oli lähes täydellinen agendansa puolestapuhuja ( https://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/indeksialoite-kuohuttaa-asiantuntijoita-elakevarat-haviaisivat-nuorilta-kokonaan/269667?_ga=1.178155877.1570581489.1457705073# ).  Jaakko Kiander on päivän HS:ssä oli korrekti ( http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457676197168 ) vei...

4093. Ylen aamussa filosofi Esa Saarisen filosofiaa

Ylen Aamu-TV:ssä filosofi Esa Saarinen kertoili kokemuksiaan ja tyylejään elämisestään. Loistava pikakelaus, miten on toiminut ja saanut aikaan elämäsään. Minua kiinnosti erityisesti kohta, jossa toi esiin, miten hän valmistautui esitelmiinsä. Yksi ankkurin siinä oli mennä tunti ennen esitystä havaitsemaan, millaiset tunnelmat foorumissa vallitsisivat. Tämän jälkeen hän hahmoteli päässään, miten hän tulisi  kuulijoille ja näkijöille  asioista kertomaan.  Hänelle oli ilmeisen helppo tämän jälkeen  kokemuksiinsa ja älyynsä turvautuen vetää tilaisuudet läpi. Tässä varmaankin auttoivat osallistujien arviot aiemmista esityksistä. Ei edes karut olot Riihimäen lapsuudesta ole jättäneet hänelle   mitään traumoja. En halua verrata Saarista omiin kokemuksiini esitelmöitsijänä, koska mies on eri planeetalta kuin minä. Sen verran voi kertoa, että omasta lapsuudestani puuttui lämpö ja turvallisuus, jota ilmeisesti lähisukuni oli tarkoituskin häiritä ja saattaa oloni epäv...

4092. Eilinen A-studio piirisi pysyvät erot pääminisetriin ja opposition välille

Ylen eilinen A-Studio vahvisti käsitystä Orpon luovuuden rajallisuutta hänen tosi tosi vetoomuksesta politikoille käyttäytyä nätisti. Lindmaniin verrattuna hän oli ainakin manikyroinut olemuksensa paraatikuntoon Lindmanin olemuksen heijastellessa keskiverto suomalismiehen krapulaista aamuhabitusta. Orpon sanomiset eivät poikenneet aiemmasta hänen luetellessa tuhanteen kertaan maan kuntoon saattamisen tärkeyttä ja paraikaa menossa olevia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei näin oikealle nojaava hallitus muuta teekään, kuin ajaa parempiosaisten asioita vielä paremmiksi. Lindmanin ilme kyllä kertoi selvästi sen, että ensi vaaleissa tavataan ja silloin aletaan kumoamaan tämän hallituksen suursaavutuksia.

4090. Leikkauspolitiikka järkyttää

Muistan hyvin 1950-luvun sosiaalipolitiikan. Maaseudulla se tarkoitti, että joen rannalla olevat mahtitalot ruokkivat ja osin vaatettivat nimikkoköyhänsä, joilla oli metsän reunassa ränsistyvä entisen torpparin mökki asuntonaan. Nöyrästi nämä köyhät ilmestyivät maatilojen tupiin istumaa ison uunin viereen leipäkannikan ja ruoantähteiden toivossa. Näin kuinka nämä ihmisparat laahustivat selkä köyryssä nyytti kainalossa torppiinsa. Tämä oli aikaa ennen Pekka Kuusen kirjaa 60-luvun sosiaalipolitiikka.   Katsellessa oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa ja sen sanomaa, että jokainen on itse vastuussa toimentulostaan, koen jonkinlaisen järkytyksen.   Miten on mahdollista, että meidän hyvinvointivaltiomme kylmästi pakottaa suuren joukon ihmisiä tulemaan toimeen olemattomilla toimeentuloehdoilla? Etenkin lapsiperheet ovat joutuneet tiukoille ja lasten harrastuksiin ei liikene varoja. Leikkaukset olisi jotenkin ymmärrettävää, jos vatiolla ei olisi kerta kaikkiaan rahaa. Mutt...

4089. Yhdysvaltojen sota Vietnamista Hormuzinsalmeen

Yhdysvaltojen sotaoperaatio Hormuzinsalmessa tuo väkisinkin mieleen vuoden 1964 elokuun 4.päivän tapatumat Pohjois-Korean rannikolla. Tällöin USA raportoi ampuneensa kolmea Pohjois-Korean rannikkopartioalusta, joista yksi tuhoutui. Tästä alkoi Korean sota. Olin silloin 21-vuotias matematiikan opiskelija. Tämä sota oli polttava väittelyiden aihe opiskelijapiireissä. Kymmenen vuotta aiemmin Ranska oli kärsinyt musertavan Dien Bien Phun tappion Koreassa. Taistelu oli legendaarinen korealaisten raahatessa käsipelin vuorten yli tykkejä tulittamaan ranskalaisten leirejä. Tämä oli Ranskan kolonialismin loppu alueella. Yhdysvallat otti Ranskan aseman käynnistäen eri vaiheiden kautta Korean sodan, joka vaati ainakin 54000 amerikkalaisen sotilaan hengen, ja 100000 haavoittui. Sota aiheutti amerikkalaisille valtavan trauman, joka on kovertanut vuosikymmeniä yhdysvaltaisten mieliä saaden aikaan ylisukupovista henkistä kuormitusta. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska Vietnamin sota ei estänyt k...

4088. Hän vannoo onnistumistaan omantuntonsa rippeiden nimiin

Pääministeri Orpo vannoi omantuntonsa rippeiden nimiin parempien aikojen koittavan yrityksille niille suunnatun 800 miljardin euron tukipaketin ansiosta. Myös työntekijät saisivat verohelpotuksia. Tähän on pakko sanoa, että kun Orpoa nähdessään vasaran, kaikki veronmaksajat alkavat näyttää nauloilta. Jostain syytä Orpo on alkanut vältellä julkisuutta ja pakoilee kaiken karvaissa näyttelyjen avajaisissa ja turhanpäiväisissä Euroopan neuvoston kokouksissa. Voi olla, että Orpo anelee korkeimmalta voimalta armoa siitä, että vaikka hän hylkäsi kansan, kaitselmus, poliittinen ura, ei hylkäisi häntä. On masentavaa elää sen tosiasian kanssa, että Orpon hallitus leikkaa vähäosaisilta. Terveyskeskusmaksut nousevat, sosiaalihuollosta karsitaan, indeksijäädytystä jatketaan, toimentulomaksuja typistetään, matalan kynnyksen tukia häivytetään, tuiki hyödyllisten järjestöjen tukemista supistetaan, opintotukea saksitaan, hammashuoltoa jumitetaan, pitkäaikaissairaita jätetään oman onnensa varaan, ST...

4087. Aika on rahaa, jolla hallitus maksaa velanottonsa

Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

4086. Johtamis- ja erotiikkakirjat samasta valusta

Johtamisen taitojen kirjoilla on pitkä historia. Kiinalaisen  mestari Sunin Sodankäynti taitokirja on yli 2400 vuoden takaa. Samaa ikäluokkaa on myös erotiikka kirja Kamasutra. Tämä ei tienkään ole ihme sillä molemmat taidot ovat olleet suosiossa tähän päivään saakka. Suosio näyttää jatkuvan edelleen. Emmi-Liisa Sjöholm tarkastelee kirjassa aihetta Paperilla Toinen. Kirjassa kauttaaltaan  on hyvin henkilökohtainen näkökulma. Sama näkökulma on yhden automaailman legendaarisimmin johtajan Lee Iacoccan kirjassa omasta johtamisestaan. Molempia kirjatyyppejä on ollut ja on  kirjakaupan hyllyt pullollaan. Yllättävästi näiden molempien lajityyppien kirjoen sisällöt rakentuvat samojen teemojen varaan. Ensimmäisenä silmiin pistää parityöskentelyn merkitys. Tämä ei poissulje yksin työskentelyä, mutta parin kanssa työ onnistuu myös pysyviä tuloksia tuottaen. Toiseksi kummassakin lajissa suositaan myös ryhmätyötä. Kolmanneksi molemmat vaativat työlle antautumista ja jopa intohimoon s...

4085. Koulujen uusien oppikirjojen kirjoitusvimma

Eilisten TV-uutisten mukaan oppikirjoja laadintaan vuosittain uudestaan, vaikka kyseinen opetettava aihe ei ole muuttunut lainkaan vuosikausiin. Tällainen aine on esimerkiksi matematiikka. Uutisissa opettaja kertoi, kuinka hän lomallaan kirjottaa uutta oppikirjaa matematiikasta. Itse opetin matamatikka oppikoulussa enkä käyttänyt oppikirjaa lainkaan, vaan tulevan alan teorian esitin taululla harjoitustehtävineen. Jonkin verran ihmetyttää, mikä vimma nyt on oppikirjojen uusimiseen vuosittain, vaikka mitään muutostarvetta ei useinakaan ole. Haastateltava opettaja kertoi, kuinka hän hankkii jopa 200000 euron vuositulot oppikirjoa kirjoittamalla. Hänelle se suotakoon, mutta Opetushallitus herätys. Tällainen uusien oppikirjojen tulva aiheuttaa aivan turhan tulosiirron kustantajille ja kirjoen kirjoittajille ja on kaiken lisäksi valtion rahojen tuhlausta näin kireässä taloustilanteessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkikoon asiaa (VTV).

4084. Julkisien velan holhoava varjo

Kun pohdiskelen, miksi Suomi mataa vuodesta toiseen taloudessaan umpisurkealla uralla, tulee mieleeni erään lähisukulaiseni tilanhoito. Pariskunta osti Amerikassa tienatuilla dollareilla pitäjän suurimman maatilan satojen hehtaarien metsineen. Ensimmäiset vuosikymmenet tila tuotti kohtuullisesti elantoa taloudessa asuville parsikunnalle ja heidän lapsilleen. Palkollisiakin oli varaa pitää melkoinen joukko. Vähitellen alkoi kuitenkin näkyä tilan hoidon vaatiman ammattitaidon puute. Vehnää kylvettiin alaville maille, jossa hallan vaara oli suuri ja hyvälle etelä rintama maille kylvettiin turnipseja, joilla ei juuri ollut käyttöä, kuin satunnaisesti karjan ruokinnassa ja silloinkin turnipsit piti pilkkoa atraimelle silpuiksi, etteivät lehmät tukehtuisi.   Heinät niitettiin, mutta säilöttiin sateille alttiisiin latoihin, joiden katot vuotivat kuin seulat. Syyskyntöjä ei tehty, pellot kesannoituvat. Isäntä ei osallistunut maanviljelykseen, vaan piti kunnia asianaan pyristellä kuorma-aut...

4083. Unkarin Orbanin vallan raunioilla

Kymmeniä kertoja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän on mollannut meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta. Perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.   Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintoteknisesti tehokas. Olisikin väärin moittia perustuslakivaliokunnan työtä poliittisesti leimautuneeksi ja tehottomaksi. Niin sanotun ulkopuolisen Orbanin näkemyksen lisäksi kannattaa kaivaa esille OM:n entisen kansliapäällikkö Tiina Astolan kommentti.    Lähtöhaastattelussaan  TV 1:n uuti...

4082. Budjettipäällikkö Mika Niemelä joronjäljillä

Tuoreimmat terveiset hänelle lähettivät 11.4.2026 HS:ssä Anu Koivunen, Suna Vuori, Reetta Räty ja tietysti Timo Soini. Aihetta jonkin verran tunteneena kerron lyhyesti, mitä valtiovarainministeriössä (VM) voi tapahtua ja pitää tapahtua. Alivaltiosihteeri Juhani Kivelän pyynnöstä (käskystä) sain häneltä toimeksiannon konsultoida ministeriön ylintä johtoa. Hetken aikaa Kivelän kanssa pohdittuamme tulimme tulokseen, että sujuvan ja innostavan ilmapiiri luomiseksi ryhmätöihin ja koko reformiin pitää ottaa mukaan koko henkilöstö. Muutoin olisi näyttänyt aika rumalta, jos vain herroja haastatellaan ja hyysätään johtamisen kehittämisen nimissä. Ei, ei kaikki mukaan vaan. Niinpä konsulttikaverini Timo Ojalan kanssa aloin vetää osastoittain  puolentoista päivän seminaareja Säätytalossa ja osittain Ritarihuoneessa. Puitteista juttu ei ainakaan jäänyt siis kiinni. Avainmetodiksi osoittautui ryhmätöiden tekeminen ja seinätaulutekniikka niiden käsittelyssä. Ei siis mitään uusia jaarituksi...

4081. Kun ääni uurnaan tipahtaa, poliitikon lupaus lophtaa

II maailmansodassa on useita historiallisia taistelupaikkaja, jotka ovat jääneet elämään alan kirjoissa ja lukemattomissa aihetta käsittelevissä elokuvissa. Yksi tällainen paikka on Ardennien matsäharjanne lähellä Atlannin valtamen rannikkoa kuitenkin sisämaassa. Ensimmäisenä Ardennit nousi tietoisuuteen kesällä 1940 saksalaisten hyökätessä yllättäen läpipääsemättömänä pidetyn Ardennien harjanteen yli kohti Pariisia. Ranskalainen komentaja ei aluksi uskonut, että harjanteen yli voi hyökätä kohti Ranskaa, vaan piti joukkonsa lähellä Englannin kanaalia.  Hän piti aluksi hyökkäystä huhuna. Toisin kävi. Vuonna 1940 muutamassa viikossa saksalaiset olivat Pariisissa.  Toisen kerran Ardennit astui julkisuuteen joulukuussa 1944,  kun natsit tekivät yllätyshyökkäyksen Ardenneilta kohti englantilaisten puolustuslinjoja 80 kilometrin syvyydeltä. Saksalaiset tekivät valtavan ja julman virheen surmaamalla 2000 vangeiksi jäänyttä yhdysvaltalaista sotilasta tien varsille.  Yhdysval...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4079. Kaksi tuhatta määräyskirjettä - miten liiallinen normisto syntyy

Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä. Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista kyseisen alan lainsäädäntö kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päälekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä. Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.  Toinen...

4078. Kannatta sietää satunnaista pilkkaa

Sodan uhatessa maanosan tai jopa maailman laajuisesti kerron kokemukseni perusteella, miten tehokkaasti kranaatin heitin KRH voi toimia mahdollisesti Suomea uhkaavassa sodassa. KRH:ta perinteisesti käytettään jalkaväen tukena sen hyökätessä vihallisen kimppuun. Toki sitä voidaan käyttää myös itsenäisesti vihollisen jokin tärkeän kohteen tuhoamiseen. KRH komppaniaan kuuluu neljä joukkuetta, joilla kullakin on ainakin yksi heitin. KRH:n putkeen koko on joko 80 tai sata 120 milliä. Entisenä lataajana käytännössä huomasin, kuinka nerokas KRH putki on. Lataaja pudottaa valmiiksi maalin suunnattuun putkeen ammuksia heti, kun edellinen kranaatti on putkesta lähtenyt. Putkella voi ampua kymmeniä ammuksia minuutissa. On sattunut onnettomuuksia, joissa innokas lataaja on työntämässä ammusta putkeen, vaikka edellinen ammus on juuri lähtemässä. Tällöin jälki on ikävää katsottavaa. KRH:n etu tykistöön verrattuna on sen helppo ja nopea liikuteltavuus. Periaatteessa se voidaan asettaa esimerkiksi...

4077. Mikä vain on, ei pysy. Siksi etsin kumppania

Olen pitänyt blogiani vuodesta 2011 lähtien, ja siitä on kasvanut kansainvälinen alusta. Etsin 1–2 kumppania kasvavaan kansainväliseen blogiin Tällä hetkellä blogissani on päivittäin noin 1500 lukijaa yli 60 eri maasta.  Blogitestejä on yli 4000.  Eniten lukijoita tulee Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso-Britanniasta,  Ranskasta,  Intiasta ja Japanista, mutta yleisöä on käytännössä ympäri maailmaa. Rakennan blogistani aktiivisesti kasvavaa alustaa, jossa käsittelen paikallisia ja maailman laajuisia aiheita. Koulutukseltani olen matemaatikko. Mottoni on: mikä vain on, ei pysy.  Nyt olisi hyvä hetki hypätä mukaan tässä vaiheessa 👇 Tähän asti en ole julkaissut mainontaa sivustollani, mutta nyt etsin 1–2 yhteistyökumppania, joita kiinnostaisi: – näkyvyys blogissa – kevyet ja aidot sisältöyhteistyöt – pitkäjänteinen yhteistyö kasvavan kansainvälisen yleisön kanssa Kyse ei ole massamainonnasta, vaan siitä, että yhteistyö istuu sisältöön luontevasti ja t...

4076. Jonoissa karaistuneet köyhät

On kulunut 30 vuotta siitä, kun valtio ja kunnat aloittivat ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Ainostaan auton katsastuksessa yksityistäminen on onnistunut. On aika pysähtyä tarkastelemaan, missä tilassa haavoittuvammat asiakasryhmät ovat.  A-studiossa hiljattain pohdittiin neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden tilannetta. Kaksi kymmentä prosenttia hoivan ja hoidon tarvitsijoista hoitaa kunta kunnan omistamissa ja tiloissa ja omalla henkilökunnalla. Lopuista 80 prosentista vastaa yksityissektori noin 500:lla hoiva- ja kuntoutuskodilla. Tämä vuoden aikana on tullut aluehallintoviranomaisille 41 valitusta kuntoutuskodeista. Ohjelmassa eräs äiti kertoi pojastaan yleispätevän totuuden, että valittaa ei uskalla, koska hoito saattaa kärsiä entisestään. Tapauksia tutkinut asiantuntija Markku Salo kertoi samassa ohjelmassa, että hoivakoodit menevät bisnes edellä ja hoito toissijaisena.    Hoidon tasossa on suurta eriarvoisuutta, koska samassa lait...

4075. Mannerheim ja Päätalo, snobi ja jäärä

Molemmat ovat suomalaisille tunnettuja ja mielipiteitä jakavia miehiä. Mannerheim oli nuorena kuriton upseerioppilas ja erotettiin Haminan upseerikoulusta. Hän suoritti kuitenkin myöhemmin ylioppilastutkinoon ja valmistui Venäjän ratsuväkiopistossa vääpeliksi. Hän osallistui  Japani – Venäjä sotaan ja yleni tsaarin hoviupseeriksi. Myöhemmin hän oli Suomen sisällissodassa valkoisten johtaja ja talvi- ja jatkosodan ylipäällikkö. Hetken aikaa hän toimi myös Suomen presidenttinä.      Päätalo on taivalkoskelaisen uittopäällikön poika, jonka isä kärsi mielenterveysongelmista. Näin Päätalo jo nuorena joutui elättämään koko kattilakunnan. Hän opiskeli sinnikkäästi rakennusmestariksi työn ohella ja siirtyi 1950-luvulla Tampereen eri talonrakennushankkeiden kirvesmieheksi ja lopuksi mestariksi. Samalla hän kirjoitti yli kaksikymmentä omaelämäkerrallista kirjaa. Nyt niitä voi käyttää myös historialähteinä kuvaaman sen aikaista talonrakentamista ja rakennustyöläisten elämää. ...

4074. Kun matemaatikon vaimo tuhoaa miehensä keksinnön

Alkulukujen 1,2,3, jne ympärille on historian saatossa pesiytynyt ja parhaassa tapauksessa kehittynyt useita osin mystisiä taikapiirejä, Tunnetuin hyödytön on luku 666, joka on tulkittu pahuuden luvuksi. Se on täyttä pötyä.    Lukua seitsemän pidetään esimerkiksi Japanissa onnen lukuna. Luku 13 on maailmankuulu onnettomuuden luku. Aiemassa postauksessa käsittelin luonnollisia ja jaottomia lukuja. Nyt voi ottaa käsittelyyn eräitä vuosisatoja matemaatikkoja askarruttaneita lukukombinaatioita. Olkoon a, b ja c kahta suurempia luonnollisia lukuja ja n suurempi kuin 2. Piere de Fermatin lemman mukaan ei ole löydetty a^n + b^n = c^n yhtälölle ratkaisua. Selvyyden vuoksi tässä a^n tarkoittaa a potenssin n ja samaa koska b:tä ja c:tä. Matemaatikko Fermat eli 1700-luvulla ja hän väitti keksineensä ratkaisun esitettyyn yhtälöön, muta hänen väitteensä mukaan siitä oli tullut niin pitkä, että osa oli pitänyt laskea keittiön paperi verhoon, jonka vaimo oli jonkin riidan päätteeksi hävittän...

4073. Kun on lusikalla saanut, kauhalla ei voi ottaa

Tämä on tosi tarina. Kun laitoin sukulaispojalleni Danske pankkiin vakituisen tavan mukaan muutan kympin kuukausi rahaa, pankista tuli tekstiviesti, jossa pyydettiin kertomaan, kuka tämä sukaulaispoika oikein on. Vähän aikaa ihmettelin, voiko tämä olla totta, että joko pankki tai jokin vielä korkeampi taho valvoo, miten vaatimattomia rahojani käytän. Totta on. Kun katsoin tarkemmin tapahtuman syötettäni pankkiin, pisti silmään käyttämäni viite. Tämän panin aivan randomilla, koska pankki huomautti viitteen puutumista ja muutoin maksu ei olisi onnistunut. Viite oli afd (näppäimistössä vasemmalla peräkäin olevat kirjaimet). Tutkittuani tarkemmin asia huomasin lyhenteen AfD tarkoittavan saksalaista oikeistopuoluetta ”Vaihtoehto Saksalle”.  Meitä valvotaan. Se siitä ilmaisuvapaudesta.

4072. Kuuloetäisyydelle Moskovasta amfetamiinin höyryissä

Olen aina tuntenut puolaisissa kohtaan etäistä sympatiaa. En oikein tiedä, mistä tämä johtuu. Ehkä osa sen sai aikaan Tolstoin Sota ja Rauha kirjan kuvaus puolaisesta hurjasta tykistön johtajasta. Ehkä sympatia myös johtuu toisen maailmansodan aikaisesta Puolan samankaltaisesta kohtalosta Suomen kanssa. Voi olla myös niin, että puolalaisten juotua vodka pullollisen, he purskahtelivat äänen sävyissään ja toiminnassaan kuten me suomalaiset. Amfetamiini oli Suomen  urhojen paukkauksissa saanut uuden tuotenimen. Se oli nyt perivitiin. Kuuluisassa ja julmassa Molotov-Tribbentrop -sopimuksessa 1939 Hitler ja Stalin sopivat muiden muassa Puolan länsi osa kuulumisesta Hitlerin etupiiriin ja Puolan itä osan ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Useissa historian dokumenteissa on annettu kuva Puolan kyvyttömyydestä Hitlerin hyökkäystä vastaan. Saksa oli kyllä voimiensa tunnossa miehitettyään Belgian, Hollannin ja Norjan ja siksi piti Puolaa helppona palana. Todellisuudessa Hitlerin oli hävitä...

4071. Venäjällä muuttuu kaikki 5 vuodessa, muttei mitään 100 vuodessa

Aggressiivisuudessa on ikävä slangi. Ihminen voi olla aggressiiviinen, mutta kun valtio on aggressiiviinen iho saattaa nousta kanan lihalle. Nyt me suomaiset koitamme kärvistellä Venäjän eri puolille maailmaa kohdistuvista uhkailuista, joista osa osuu itä rajallemme, mutta myös Etelä-Suomen on syytä olla varuillaan, jos on uskomista Nato:n Pohjoisten joukkojen  kenraaliluutnantti Richard Angle. Me suomalaiset pidämme historiallisista syitä Venäjää ykkösvihollisenamme, eikä syyttää, kun selataan lähihistoriaan lehtiä. Mutta katsokaamme hetken myös Suurta Yhdysvaltoja. Kun Yhdysvallat presidenttinsä Andrew Johnsonin johdolla onnistui vuonna 1869 ratahankkeessaan kiinalaisen työvoiman avulla lävistää rautatietunnelilla pääsy Kalliovuoresta läpi merenrantaan, se muuttui maan suurvallaksi. Tuhansittain perheitä lähti rautatietä pitkin länteen levittäytyen maan suurille preerioille karjankasvatuksiksi ja maaviljelijöiksi. Alkuasukkaat työnnettiin tylysi sivuun. valtakunta alkoi ...

4070. Kerron juorua korvaukseksi

Ylen aamu TV:ssä asiantutija Iiro Järkkä oli kovassa paikassa Ylen juontajan väittäessä, että Sudanin ja Sri Lankan yhdistyneet supermaajoukot ovat laatineet suunnitelman Etelä-Ruotsin miehittämiskesi. Joukkojen tarkoitus on liittyä Etelä-Skoonen talonpoikasarmeijaan, minkä jälkeen joukkojen eliitti siirtyy Ruotsin puoleiseen Tornion joen sillanpäähän vahtiin (tähystykseen), milloin Suomen puolta on nähtävissä joukkojen ryhmittämistä Ruotsin vastaisele rajalle. Tämä on takkuvarma taktiikka, koska jo vuonna 1940 miljoona ruotsalaista oli ryhmittynyt seuraamaan, milloin venäläisiä alkaa tulla Tornion joen siltojen yli Sverigeen Taalain maahan. Varovaisimmat olivat siltä istumalta paenneet Etelä-Ranskaan. Kuullessaan tämän juontajan alustuksen Särkkä kiihtyi enemmän, kuin oli tarpeen. Hän oli juuri tullut Amsterdamin ydinaseiden tehostamiskokouksesta tuliaisenaan kuusi miljoona salaperäistä pussia. ”Sanotaan näitä nyt vaikka hiuspuiseksi, koska en voi nyt paljastaa niiden oikeaa ...

4069. Massiivinen käännepiste (peripeteia) kansaosan kurjistumiseen on tapahtumassa

Ajatustamme sotkee se, ettei peripeteiaa juuri voi havaita, koska elämme sen keskellä ja olemme tottuneet pitämään nykytilannetta normaalina. Tämä on kyllä suuri moka. Ensimmäinen suuri pudotus kuoppaan tapahtui sotien päätytyttä 1940-1950 luvuilla. Oli suunnatonta köyhyyttä, sotaleskiä, orpoja, jalkansa menettäneitä, eräs puujalkainen korkeushyppääjä otti vauhdin puujalka apunaan, mutta pokaisi sen pois ponnistamisen jälkeen, kanssakilpailijat raivostuivat, oli laumoittain traumatisoituneita ihmisiä. Oman lukunsa muodostivat Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta tulleet (paenneet) alueilta toisille kiertelevien joutomiesten joukot, jotka hortoiliva t pitkin pitäjiä pysähdellen vaurailta näyttävien talojen pihoihin tuoden liiteristä halkosylisen lämpimän atrian toivossa. Osa näistä lentojätkistä oli legendaarisia tarinan kertojia saaden jutuillaan taloista jopa tilapäisen rengin paikan ja sitä kautta etevimmät pysyvää työtä ja jopa Vennamon ajaman rintamamies tontin.   1960-u...

4068. Nuori maisteri joron jäljillä

Olipa kerran nuori, innokas ja kuolematon nuori maisteri herra, joka meni valtioavarainministeriön määräyksestä erääseen ministeriöön panemaan siellä asiat kuntoon. Hän kierteli Aurajoen laajan alueen kuraisilla teillä syyttäjälaitoksen, oikeuslaitoksen, ulosottokoneiston, vankeinhoidon ja tuomioistuinlaitosten niin sanotuissa palveluyksiköissä sellaisella forcella, että Saab 99:n pohja rapisi. Turun seudun ulosottopäällikkö heti kättelyissä hädissään tarjosi joen rannan kahvilassa lohipiirakasta kertoen samalla siltä istumalta kaikki, mitä hänellä oli kerrottavana maisterin saamatta kertaakaan keskeytetyksi päällikkö herran puhetulvaa. Seuraava etappi oli lyhyen matkan päässä rumasti toljottava Kakolan vankila, jonka johtaja oli käsiojossa odottamassa jo muurin ulkopuolella. Hän aloitti maisteria pelotellakseen karmealla kuvauksella yksinäisyyssellissä istuvasta neljän poliisin ampujasta Pasasesta. Kyllästyttyään Aurajoen siliään pintaan maisteri päätti ylipäällikön suosituksesta menn...

4067. AI roskikseen – tilalle paperilla ja kynällä harjoittelua

Tekoälyn käyttäminen kouluopinoissa on aiheellisesti ollut julkisuudessa sen tarjoaman epäoppisen leviämisien takia. Sen käyttö jatkuvassa opiskelussa on varmin tae sille, että matematiikassa aivot jäävät jurakauden asteelle. Matematiikassa oppimisen A ja O on laskeminen kotilaskut kotona paperille ja vähän pitemmälle vietynä harjoitella kynän ja paperin avulla ylimääräisä laskuja tuntikausia. Itselläni on tästä vähän liikaakin kokemusta. Kävin viisi vuotta keskikoulua saadessani joka vuosi neljä nelosta, joista yksi algebrassa, toinen geometriassa kolmas englannissa ja neljäs ruotsissa. Joka kerta vaatimatonta palkkaa saava myyjänä toimiva äitini maksoi 500 markkaa preppauskurssilta, joiden ansioista juuri ja juuri suoritin matematiikan ehdot ja siirryin seuraavalle luokalle.  Kerran jäin luokalle matikan nelosten takia, kun ei huvittanut. Ihme tapahtui lukion ensimmäisellä luokalla, kun matikan opettajaksi tuli valmistumassa oleva nuori kundi. Hän oli rento tyyppi istuskell...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *