Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella ihmisoikeustuomioistuin merkityt tekstit.


2780. Kun kokemus puhuu, muutokset vaikenevat

Aamun jälkinäytöksen kirjaosio oli rehellinen kuvailema kirjakilpaillusta, joka liennytti sisälläni läikähtelevää aiheetonta katkeruutta. Varmasti joku muukin pohtii, miksi ja miten  kirjailija saadaan voittajaksi. Vuonna1996 kustantajani yllytti minua puhumaan kaunisti Hotelli Torin ylimmässä kerroksessa, jossa  kuusi ehdokasta esitteli kirjansa. Esitykseni hurmiossa tunsin, kuinka päälakeni välillä otti kiinni taivaan kanteen. Ennen ratkaisua kävelin viisi kertaa päivässä Esplanadin päästä päähän ja ihailin omaa kuvaani päälaesta jalkoihin kirjakaupan ikkunassa. Vähän väliä kävin Akateemisessa ja Suomalisessa kirjakaupassa katsomassa, millainen jono oli kirjamme edessä. Hortoilut kirjamme puolesta loppuvat tähän, enkä ole tähän päivään mennessä kertonut Timolle seikkailuistani kirjamme markkinoinnista. Soininvaara voitti tietenkin kuten tänä vuonnakin.   Herramiehenä Timo on vaiti. PS Aion vielä valittaa asiasta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen. . 

484. Oikeuslaitoksen modernisointia

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 7.12.2013 VM Kimmo Saarikko kritisoi Suomen oikeuslaitosta. Hän vaati sen modernisointia ja käsittelyaikojen nopeuttamista. Suomalainen oikeuslaitos on saanut vuosi vuodelta monin kertaisen määrään huomautuksia pitkistä käsittelyajoista ihmisoikeustuomioistuimelta verrattuna muihin pohjoismaihin. Taannoin professori Terttu Utriainen esitti yleiseurooppalaisena näkemyksensä eristyislinjojen tai osastojen perustamista tietyntyyppisten juttujen käsittelyyn. Myös hallitusohjelmassa on luvattu nopeuttaa lupien saamista. Suomen kokoisessa maassa   erityistuomioistuinten perustaminen ei ehkä ole tarkoituksenmukaista vähäisten juttumäärien takia. Tosi asia kuitenkin on , että tietynlaisissa jutuissa käsittely saattaa venyä uuseiksi   vuosiksi. Tämänkaltaisissa jutuissa täytyy joko oikeusprosessia uudistaa tai tuomioistuinten sisäiset työprossesit rationalisoida, kuten Saarikko esitti. Suomen erityispiire verrattuna moniin länsimaih...

461. Kari-Pekka Kyrö ja valmennus

Kari-Pekka Kyrö on saanut Suomen hiihtoliitolta vuonna 2001 elinikäisen toimitsijakiellon ja   vuonna 2004 sakkotuomion kärjäoikeudelta. Kari-Pekka Kyrön toimitsijakielto tulee purkaa ei ainoastaan kohtuuttomana vaan myös ihmisoikeuksia loukkaavana. Täyskielto osoittaa myös suhteellisuustajun puuttumista huippu-urheilussa, etenkin hiihdossa. Mitä Suomi häviää, vaikka sillä ei olisi yhtään huippu-urheilijaa? Länsimainen oikeuskäytäntö lähtee   muiden muassa siitä, että pienistä tuomioista ei voi seurata elinikäisiä seuraamuksia, vaan ihmisille on annettava mahdollsiuus, juhlallisesti sanottuna, alkaa elämässäsä uudestaan. Nyt Kyröltä on riistetty eliniäkseen mahdollisuus harjoittaa ammattiaan. Näin ei voi olla. Tänään TV 1:n Jälkihiki-ohjelmassa Kai Kunnas, Reetta Meriläinen ja Aki Riihilahti pohtivat Kyrön mahdollisuukisa toimia Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana. He kaikki tyrmäsivät ajatuksen, koska imagotappiot olisivat suuret ja lähinnä   pohjoismaat s...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *