Korkman ottaa vahvasti kantaa upouudessa kirjassaan Talous ja humanismi sen puolesta, että kansakunta ilman tiedettä ja taidetta ei voi hyvin eikä ole pitkäaikainen. Hän nimenomaan painottaa, että tiede ja taide luovat pitkin historiaa kulkevia säikeitä, jotka ovat ikään kuin impulssilähteitä, joista tulee ammentamattakin polttoainetta nykyajassa tehtäville hyville päätöksille. Tämä edellyttää ministereitä vahvaa yleissivistystä. Menestykseen hän katsoo kuuluvan myös jumalakäsitteen olemassaolon ja sen inspiroivan vaikutuksen yhteisön elinvoimaisuuteen.   Tämän huomaa rivikansalainenkin lukiessaan jonkun vanhan yhteisön historiikkia. Niissä säännönmukaisesti nousee esille jonkin näkymättömän mahtiolennon palvonta ja siihen kuuluvat riitit. Ilman näitä yhteisöä ei ole olemassakaan. Kun peilaa Korkmanin taide- ja tiedeteesejä Orpon hallitusohjelmaan, ero on suuri. Hallitus leikkaa taiteilta ja tieteeltä sekä vähäosasilta, ja näiden leikkausten pääarkkitehti Satonen on noussut eli...