Ylen jälkipörssi (Ahosniemi, Pursiainen, Gorschkow) käsitteli tänään yhtenä aiheena työtekijöiden palkitsemista. Nyt ajankohtainen HUS:n ele kiitoskorttina pomolta työntekijältä toiselle sai melko tylyn vastaanoton. Tällainen havainto on varteen otettava, koska se voi helposti muuttua perjantai-iltapäivän karnevaalitilaisuudeksi. On täysin mahdollista, että joku toiseen kyllästynyt voi tällaisen postittaa hänelle kaksikin korttia viikossa. Rahallinen palkitseminen tai työolosuhteiden parantaminen otetaan varmasti mielihyvin vastaan. Tulospalkkauksen käyttöön ottaminen saa kokemuksieni perusteella ihmeitä aikaan. Mutta, mutta. Ennen tulopalkkauksen sisään ajoa pitää työntekijöiden edustajien kanssa sopia, millä perusteella palkitaan. Perusteiden pitää olla sellaiset, että ne koetaan luonteviksi ja tasapuoliseksi, vaikka ne ovat luonnollisesti erilaiset eri työyhteisössä ja työyhteisöjen sisällä erilaiset. Ennen kaikkea tulospalkkauksen perustana toimivat tulostavoitteiden toteuttamisen,...

     Instru Optikan henkilöstökoulutus kummastuttaa. IS:n tietojen mukaan koulutus oli järjestetty muutamassa suuressa kaupungissa koko henkilökunnalle saman roadshow-kaavan mukaisesti. ( https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006351151.html ). Yhteen tilaisuuteen osallistui ilmeisesti yli sata osallistujaa. Viimeinen roadshow tilaisuus oli äskettäin Helsingissä ( https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006351598.html ).      Tilaisuudessa ihmiset jaettiin vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin ryhmiin. Lyhyesti   kerrottuna menettely oli se, että vihreitä kehuttiin, keltaisia kehotettiin lopettamaan ovenpaiskimiset ja lorvaillut, silloin työpaikka säilyisi ja punaisia kovakouraisesti määrättiin olla häiritsemättä muiden työtä ja heidän olisi syytää hakeutua kilpailijalle töihin.      On selvää, ettei tällainen roadshow   täytä minkäänlaisen koulutusohjelman tavoitteita eikä sisäötöjä. Se ei varmaan ollutkaan tarkoitettu kehittämis...

Millaisia ovat Postin kaltaiset valtakeskeiset organisaatiot?   Ne ovat perusrakenteeltaan hierarkkisia. Ne toteuttavat omistajan päätöksiä. Valtakeskeisten organisaatioiden rakenteet kuvataan toimivaltasäädöksissä ja niiden toiminta pysyvissä menettelyohjeissa. Yhdenmukaisuus on keskeinen arvo, mikä ilmenee usein niin, että muotovaatimukset korostuvat toiminnan sisällön kustannuksella.      Yksityiskohtaisten suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen tarkoituksena on ensinnäkin varmistaa valtakeskuksen tahdon toteutuminen, ja lisäksi niiden avulla pyritään varmistamaan eri toimintojen yhdenmukaisuus. Tavoitteita käsitellään laajasti, jotta henkilöstö omaksuisi ne ja sitoutuisi organisaation virallisiin päämääriin.      Organisaatiorakenteet kuvataan pysyvillä säänöillä, organisaation toiminta taas määräajoin tarkistettavissa yksityiskohtaisissa suunnitelmissa. Keskeinen arvo on tavoitteiden noudattaminen. Suunnitelmien kyseenalaistaminen ei ole hyv...

     Poliittisilla johtajilla vallitsevat toisenlaiset näkemykset johtamisesta kuin bisnesjohtajilla. Tämä saattaa tuntua erikoiselta havainnolta, sillä onhan meillä pääministerinä yritysjohtaja Sipilä. Kyllä hän käyttää eräiden yritysjohtajien johtamisarsenaaliin kuuluvaa ukaasijohtamista ja ehdottomien tavoitteiden ja määräaikojen asettamista. Katsotaan, mitä eilisessä A-talkisssa tapahtui.      Vaikka sinä teemana oli hallitustyöskentelyn nykytila ja epäilys sen repeilystä, keskiöön nousi tietenkin sote. Yllätyksenä tuli tieto, että viimeisempiä sotelakiluonnoksia ei ole lähetetty vielä lausuntokierrokselle. Tämä on nyt sivuseikka, mutta osoittaa kuitenkin hallituksen ja ehkäpä myös median tiedottamisen puutteitta.      Bisnesjohtamisen kannalta oli merkittävää kuulla, mitä oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi maakuntien roolista lähetteiden antamisesta kirurgisesta hoidosta yksityisille lääkäriyrityksille. Hänen mukaansa ei ole vaaraa ...

     HS kirjoitti tänään nasevasti: tietojärjestelmä ratkaisee soten ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005191744.html ). Se on karu lause, mutta se sisältää vielä karumman todellisuuden, sillä järjestelmää ei ole vielä olemassa.     Tässä on mahdoton luetella kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja, joita järjestelmän on täytettävä ja pystyttävä tekemään. Kalpea luettelo voidaan kuitenkin esittää.      Sen on pystyttävä käsiteelmään ja esittämään ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Työvaihekustannuksia ja prosessien eri vaiheita sekä käyttöasteita on voitava seurata ja raportoida sekä tehdä kustannus- ja tarkkailulaskelmia. Tämä kaikki on tehtävä kokonaistasolla ja vuode tasolla.      Noin kymmenen kertaa laajuudeltaan pienempien ja vaatimustasoltaan helpommien järjestelmien kehittäminen on kestänyt valtiolla vuosikymmeniä, kuten kauppar...

      EM-Groupin omistajiin kuuluva ja Evan valtuuskunnan jäsen Marjo Miettinen antoi 11.12 2015 Talouselämä-lehdessä kielteisen lausunnon henkilöstön edustajan kuulumisesta johtoryhmään. ”Karsastan sitä, asioita voi hoitaa spontaanisesti vaikka käytävällä.” Sanomista voidaan pitää hyvin outona.      Johtoryhmä on kolmella tavalla keskeinen johtamisen työväline, koska sen avulla johto: johtaa organisaatiota kokonaisuudessaan, yhteen sovittaa kokonaisuuden ja tulosyksiköiden edut ja vaatimukset sekä toteuttaa merkittävän osan organisaation kehittämisestä.      Johtoryhmä poikkeaa olennaisesti johtajasta (johtamisesta) siinä, että johtaja toimii organisaatoissa jatkuvasti, mutta johtoryhmä on olemassa vain kokoontuessaan. Tämä on tärkeää havaita, koska johtoryhmä työn hetkellisyys, vaikuttaa ratkaisevasti sen tehtäviin ja työskentelytapaan sekä sen institutionaaliseen luonteeseen. Se ei ole ad-hoc-johtamista, kuten ...

      Virastodemokratia eli kukoistusaikaansa. Osaston johtoryhmässä oli kolme henkilöstönedustajaa. He toivat sinne esityksiä ja ottivat kirjallisesti kantaa tärkeisiin kysymyksiin ja käyttivät siellä puheenvuoroja. Virastodemokratia näkyi päivittäistoiminnassa runsaina kokouksina, kahdenkeskisinä neuvonpitoina ja kahvipöytäkeskusteluina. Ei siis päivää ilman virastodemokratiaa! Tosin se sai aikaan positiivisuutta muiden muassa tiedotuksessa, koulutuksessa ja nimitysasioissa.      Virastodemokratian vaikutus ei rajoittunut vain sen edustajien kokoukissa pitämiin puheenvuoroihin. Kokousten ollessa joskus tupakansavun täyttäviä ja sekavia, joudun johtoryhmän jäsenyyteni ohella hoitamaan kokouksessa käsiteltävien asialistan tekemisen lisäksi kirjoittamaan pöytäkirjat. Niinpä henkilöstön edustajat kävivätkin usein luonani esittämässä mielipiteitään, mitä asioita pitäisi ottaa esille, joskus jopa näkemyksensä pöytäkirjan yksittäisiin kohtiin.