Siirry pääsisältöön

2128. Maakuntajohtajien lähetekauppaa A-talkissa

     Poliittisilla johtajilla vallitsevat toisenlaiset näkemykset johtamisesta kuin bisnesjohtajilla. Tämä saattaa tuntua erikoiselta havainnolta, sillä onhan meillä pääministerinä yritysjohtaja Sipilä. Kyllä hän käyttää eräiden yritysjohtajien johtamisarsenaaliin kuuluvaa ukaasijohtamista ja ehdottomien tavoitteiden ja määräaikojen asettamista. Katsotaan, mitä eilisessä A-talkisssa tapahtui.
     Vaikka sinä teemana oli hallitustyöskentelyn nykytila ja epäilys sen repeilystä, keskiöön nousi tietenkin sote. Yllätyksenä tuli tieto, että viimeisempiä sotelakiluonnoksia ei ole lähetetty vielä lausuntokierrokselle. Tämä on nyt sivuseikka, mutta osoittaa kuitenkin hallituksen ja ehkäpä myös median tiedottamisen puutteitta.
     Bisnesjohtamisen kannalta oli merkittävää kuulla, mitä oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi maakuntien roolista lähetteiden antamisesta kirurgisesta hoidosta yksityisille lääkäriyrityksille. Hänen mukaansa ei ole vaaraa ammattilaisten henkilöpaosta julkista yksityistelle kirurgisille yksiköille, koska maakuntahallitus voi harkita, missä määrin lähetteitä annetaan. Hän mainitsi tässä kyllä sosiaali- ja terveysministeriön roolin, mutta selvää on, että maakunnan kanta ratkaisee.
     Yksityinen harkitessaan kirurgisen yksikön perustamista tietenkin arvioi ja analysoi eri lähteistä, millainen kysyntä tulee olemaan. Hallituksen mallissa kysyntä valitettavasti riippuu maakunnan harkinnasta, missä määrin se antaa lähetteitä. Miten tämä voi olla mahdollista, sillä yksityinen toimi vapaiden markkinasääntöjen mukaan?  Vai eikö se toimikkaan?
Vaarana on, että lähetteillä tullaan käymään tavalla tai toisella kauppaa, ehkä keinotteluakin.
     Kaiken kaikkeaan kysymys on siitä että, kun pienessä Suomessa kytketään ristiin maamme mittakaavassa jättimäisen budjettiluokan liiketoimi julkisen ja yksityisen sektorin kesken, syntyy toimijoidenverkko, joka jäsenten kytkennöistä toisiinsa ei ole kenelläkään tietoa ja ehkä sitä ei kaikilta osin halutakkaan tietää.

     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *