Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella dementia merkityt tekstit.


3021. Muistisairaita on muistaakseni .....

Nopeasti ajatellen muistisairaudesta voi kuvitella, ettei se ole kovin vakava tai rasittava oire. Tätä käsitystä voi vahvistaa aiheen ympärille pyörivät humoristiset tarinat. Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin vakava oire tai jopa tauti. Isäni eli 94-vuotiseksi kärsien loppuvuodet muistin heikkenemisestä. Sairaus eteni vähitellen pienten asioiden, kuten sovittujen toipumisaikojen unohtamisella edeten lopulta hänen sanomiseensa mm, että Astraalisessa ei ole kuin 100 000 jänistä. Väestön ikääntyessä muistisairaita on yhä enemmän. Tällä hetkellä heitä on n 200 000. Läheiseni tapaukset osoittivat minulle, että muistisairaalla ei aina pahinta ole muistamattomuus, vaan harhat, jotka voivat olla melkein millaisia tahansa. Vanhus voi tosissaan väittää, että hänen kassakaapistaan on varastettu 100 000 euroa tai KRP:n miehet vakoilevat häntä. Näille ei ole syytä naureskella, vaan pikemminkin ihmetellä, että onko tosiaan niin. Tällä tavalla voi ainakin yrittää tyynnytellä vanhu...

1977. Kina sairaalan kanssa

     Kaatuiltuaan aikansa ja ripuloituaan liiallisten ulostuslääkkeiden vaikutuksesta huoneensa siivottomaksi, hän putosi vuoteesta katkaisten ranneluunsa ja nenärustonsa. Sairaalan osastolääkäristä oli minulle tullut jo niin tutuksi, että lähes vilkuttelin hänelle tullessamme vastaan sairaalan käytävillä. Nyt kyse ei ollut mistään pikakeikasta. Isä oli hoidossa yli kuukauden veriarvojen seilatessa sinne tänne ja keuhkojen pihistessä viikkokausia. Mies oli taas langanlaiha.      Kun yhtenä päivänä tuttu sosiaaliohjaaja oli jälleen isää passittamassa sairaalasta pois, kimpaannuin täysin harkinnasta huolimatta ja käytin epämiellyttävää kieltä puhuessani dementiakodista. ”Mies ei mene sinne enää!” Nainen ei pyytänyt minua enää huoneeseensa, vaan lupasi keskustella kaupungin vanhushoidosta vastaavan johtajan kanssa.      Kuukauden päästä häntä oltiin nyt siirtämässä, nyt Lauttasaareen kuuden hengen huoneeseen.  Kieltäydyn jy...

1930. Monisairaat passitetaan kotiin

     Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita ovat dementiaa sairastavat, psykiatriset tapaukset, päihde riippuvaiset ja iäkkäät potilaat. Ruotsin kokemusten perusteella, jos tällainen ihminen saa sydän infarktin, hän ei pääse sydänklinikalle, vaan hänet passitetaan yleislääketieteen osastolle. Jos esimerkiksi osaston 13 paikasta viisi on vapaana, tämä sydän potilas pääsee sydänosastolle, jos viisi paikka on vapaana, mutta jos vapaana on vain kaksi, ne on varattu alle 60-vuotiaille slaagin saaneille terveen näköisille potilaille. Pitää olla siis myös hyvää tuuria mukana päästäkseen hoitoon.      Jos potilaalla on kaikki neljä oiretta dementia, psyykkiset ongelmat ja päihderiippuvuus, järjestelmän mielestä parasta hoitoa on kotihoito.      Suomen terveydenhoidossa on nämä hoitoon pääsy ongelmt vaan kertaantuvat siirryttäessä bisnesvetoiseen yhtiömuotoisen sote-hoitotuotantoon. Avain sana on kor...

1885. Dementia ja maakuntahallinto

     Samaan aikaan kun isäni oli dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä, mutta kunnat jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon. Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon.      Tällä välin Lipponen oli käynnistänyt valtioyhteisöhankkeen valtiosihteeri Rauno Saaren johdolla ja alivaltiosihteeri Juhani Kivelän toimi hankkeen operatiivisena johtajana. Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta. Sen yhtenä osaprojektina oli tulosohjauksen kolmannen vaiheen kehittämishanke, jonka vetäjäksi minut määrättiin. Sen konkreettisena tehtävänä oli miettiä, ...

1780. Edunvalvojat ja dementikot

      Edunvalvojasta päättää käräjäoikeus tai maistraatti. Valvojana voi toimia myös lähisukulainen tai jos tarvittava edunvaloja puuttuu, sen voi valtion oikeusaputoimisto antaa yhdistyksen tai yrityksen tehtäväksi. Edunvalvojan ei tarvitse kertoa toimistaan muulle kuin maistraatille.      Tässä piilee väärinkäytöksien mahdollisuus ja  todistettavasti näin on myös tapahtunut.      Erityisesti dementikot ovat vaaravyöhykkeessä. Esimerkki valaiskoon tilannetta.      Eräässä nimeltä mainitsemattomassa pääkaupunkilaisessa dementikkojen hoitokodissa asukkailta oli houkuteltu valtakirja hoitokodin käyttää heidän tilejään. Eräs potilas oli ollut ennen hoitokotiin joutumista lähes lääkkeetön, mutta hoitokodissa kuukausittainen lääkelasku nousi lähes tuhanteen euroon. Kävi ilmi, että edunvalvojan toimi hoitokodin lähipiiriin kuuluva henkilö. Hoitokodilla oli oma kotilääkäri, joka hyvän p...

1754. Aivot kuntoon musiikilla

      Musiikin voima perustuu siihen, että musiikki antaa kokonaisvaltaisien ruiskeen aivojen limbisille tunnealueille, koko aivojärjestelmälle. Se toimii valtavana virittäjänä eri aivokeskuksille. Uusimalla aivokuvantamisella tämä on voi osoittaa monissa tutkimuksissa.      Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.      Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.      Gardotin tapaus on esimerkki siitä, ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *