Iisak tunnustellessaan hämärtyneillä silmillään kummasta pojasta oli kyse Profeetta sanoi: ”Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin. Tee, mitä käsken”. Tästä Mooseksen Kirjan tekstistä tulee mieleen metafora, että ohjaavatko verhon takana olevat näkymättömät kädet myös Orpon hallituksen työtä vähäosaisten elämän vaikeuttamiseksi. Toinen vakavampi kysymys kuuluu, missä määrin Orpon   ”uudistukset” tulevat tyrmätyksi työ- ja sosiaalireformin aiheuttamassa revanssihengessä seuraavassa demarivetoisessa hallituksessa. Se miten Orpo rakentaa päätöksentekoketjunsa ja sen eri vaihtoehtojen toteutumisen vaativat ratkaisut, muistuttaa pelimiehen logiikkaa, ehkä korttipelimiehen ajattelua, mikä on tuttua Etelärannassa. Orpo ei tunnu pyörtävän sosiaaliturvan heikentämispäätöksiä asiantuntijoiden neuvoista huolimatta, vaan tekee ratkaisunsa Etelärannan ohjeiden mukaan. Jostain syytä viime viikkoina on astunut esiin liuta taloustiedemiehiä, jotka voimakkaasti kritisoivat k...

Korkman ottaa vahvasti kantaa upouudessa kirjassaan Talous ja humanismi sen puolesta, että kansakunta ilman tiedettä ja taidetta ei voi hyvin eikä ole pitkäaikainen. Hän nimenomaan painottaa, että tiede ja taide luovat pitkin historiaa kulkevia säikeitä, jotka ovat ikään kuin impulssilähteitä, joista tulee ammentamattakin polttoainetta nykyajassa tehtäville hyville päätöksille. Tämä edellyttää ministereitä vahvaa yleissivistystä. Menestykseen hän katsoo kuuluvan myös jumalakäsitteen olemassaolon ja sen inspiroivan vaikutuksen yhteisön elinvoimaisuuteen.   Tämän huomaa rivikansalainenkin lukiessaan jonkun vanhan yhteisön historiikkia. Niissä säännönmukaisesti nousee esille jonkin näkymättömän mahtiolennon palvonta ja siihen kuuluvat riitit. Ilman näitä yhteisöä ei ole olemassakaan. Kun peilaa Korkmanin taide- ja tiedeteesejä Orpon hallitusohjelmaan, ero on suuri. Hallitus leikkaa taiteilta ja tieteeltä sekä vähäosasilta, ja näiden leikkausten pääarkkitehti Satonen on noussut eli...

Ylen eilisessä A-studiossa oli jälkeen rehvakasta puhetta hallituksen veronalennusten dynaamista vaikutuksista.   Asialla olivat VM:n Spolander, Tukholman Yliopiston professori Jäntti ja professori Uusitalo.   Jäntti piti aprillipilana Orpon hallituksen lainaamista veronmaksajien rahastolta. Jos Orpo ei tästä syystä  uskalla olla julkisuudessa, kysyköön neuvoja Pelle Hermannilta.   Spolanderin aloittaessa avauspuheensa muut vapautuvat vienon kohteliaaseen hymyyn. Uusitalo tähän, että ehkä hymyilemme sen takia, kuinka tahtovasti ja imperatiivisesti hallitus puhu ikään, kuin varmana asiana dynaamisten valitusten toetutumisen, vaikkei niiden toteutumista  voida juuri tutkimuksilla havaita. Tästä Spolander oikein kavahtaen innostui. ”Sanokaa minulle, kuka osaa eritellä, mikä osa dynaamisilla vaikutuksilla nyt on, kun 2013 yhteisövero laskettiin.   Uusitalo vasasi, että kyllä siitä tutkimusta on tehty ja langan ohutta vaikutusta löytyy. Etenkin Uusitalo ja Jäntt...

Olen olut valtiovarainministeriössä kahteen eri kertaan ensimmäisen 1970-luvun alussa erikoitutkijana ja toisen 1990-luvulla ylijohtajana. Eilisessä Ylen A-studiossa jäi ihmetyttämään valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen takinkääntö hallituksen leikkauksien vaikutuksista. Kuukausi aiemmin hän pontevasti varoitti velkaantumisen kasvamisesta ja tarkkailuluokalle joutumisesta, mutta eilen hän siunasi leikkauksien dynaamisten tuloja lisäävien vaikutuksien syntymisen. Istunnossa miehen olemus oli jossain määrin alistuneen oloinen aivan, kuin hänen harteitaan olisi painanut näkymätön rankan työn lasti. Tuli mieleen, että tämä saattoi hyvinkin olla totta, sillä ennen niin vakaa mies ei hevillä sorru kyyristelemään televisioruudussa. Ilmeisesti poliittinen käsky pysyä tukevasti dynaamisten vaikutusten puolella sai miehen apekasi ja alta kulmain todistamaan, että positiivia vaikutuksia syntyy.   Surullinen näytelmä. Kaikista huolimatta Majanen on kunnon tyyppi.

Tällä otsikolla markkinoimme johdon seminaaria. Paikalle oli kutsuttu 140 valtion hallinnon ylimmän johdan edustajaa. Kyse oli päivän seminaarista aiheena kehysohjauksen ja -budjetoinnin käyttöönotto ministeriössä ja virastoissa sekä laitoksissa. Vallankumouksellista. Tällainen irtiotto oli mahdollista delegoimisen aallossa antaa päätöksen tekovaltaa ministeriön alaisille yksiköille. Toisin sanonen haluttiin, että ministeriöt lopettavat yksityiskohtaisen määräilyn ja keskittyvät strategisiin kysymyskin. Osittain se oli toiveajattelua, koska ei vain niin yhtäkkiä ministeriöiden satavuotista keskitetyn johtamisen kulttuuria käännetä toimintavapauksia suosoivaan johtamistapaan. Epäily oli osittain realismia kehittämisresurssien niukkuuden takia.   Merkille pantavaa oli, ettei valtionvarinministeriö pannut hantiin sooloilumme. Tänä selittyy sillä, että TUPA yksiköömme oli, ainakin niin koimme, riippumaton ministeriön määräysvallasta. Sen valta perustui valtiovarinministerin allekirjoit...

Työelämä ja organisaatio sosiologit ovat kyllä esittäneet näkemyksiä ja suosituksia arjen työn kehittämiseksi. Soisi kuitenkin olevan myös tutkimuksia, miten kansalaiset ja sen eri ryhmät kokevat elämänsä Suomessa ja millaisissa paineissa ja muutospaineissa he kokevat asumisen maassamme nyt olevan.   Ikääntyvä väestö ja vanhukset valtion ja kuntien resurssipulan vuoksi näyttävät joutuvan erittäin huonoon asemaan joko palvelujen supistumisen tai työvoimapulan taikka asiakkaan maksukyvyttömyyden tähden. Tämä on yksi ehkä suurin vaikeuksiin ahdettu väestö segmentti.   Opiskelijat joutuvat hallituksien kovien budjettileikkausten takia ahtaalle, mikä voi johtaa valmistumisen viivästymisiin ja jopa opintojen keksityksiin. Tämä on vaarallista myös koko yhteiskunnan tasolla osaajien vähentyessä entisettään. Koska valtio tarvitsee hyvinvointivaltion säilyttämiseksi rahaa, katseet on käännettävä sinne, missä tukevaisuuden rahavirtoja voisi olla.  Monet ekonomistit pitävät osaajapul...

Näin toivon katsellessani hallituksen leikkauslistaa. Sitä enemmän toivon herran muistavan meitä keskikertaisia, mitä tarkemmin katson leikkaajien miesjoukkoa. Kaikki noin nelikymppisiä hyvin toimeentulevia herroja, marinoituneina puolueiden sanakari hautomoista. Tumma puku ja vakaa katse, jota voi joskus joitain miellyttää, mutta useimpia haavoittaa. Luettuaan HS:n jutun budjettikurimusten syntymisestä näyttää vahvasti siltä, kurjistamiset on tehty roiskien avain, kuin valloituskamppailussa tehdään välittämättä ja ennen kaikkea tietämättä, miten köyhä ja keskinkertainen kansa lakoaa ja siinä samalla tukevaisuuden toivot opiskelijat johtuvat miettimään, valmistutaanko ollenkaan vai vanhoilla päivillä ennen kuolemaansa. Ikävää on myös kuulla hallituspuolueen edustajan sanovan, että arvonlisäveron korotuksen jälkeen maamme on keskikastissa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain Unkari on meidän yläpuolellamme 27 prosentin verollaan. Tämä vero niittää tasaisesti kaikkia, niin kuin halli...

Saarikko esittää puoluekokouksessa eritystalousalueiden perustamista, joissa tuettaisiin mm alueen elinkeinojen vahvistamista ja toteutettaisiin optiolainojen hyvitysmekanismia. Epäselväksi jäi, tulisiko tämä nykyisten aluepottisten tukien päälle vai korvaako se niitä. Joka tapauksessa se lisää valtion menoja. Vaarana on, että siitä tulee yksi erityistukialue lisää. Ottaen huomiaan, kuinka monimutkainen viidakko nykyinen alueiden tukijärjestelmä on, veronmaksajien pitää olla huolissaan julkisen vallan tukien jatkuvasta kasvamisesta kohdistuipa ne mihin yhteiskunnan lohkoon tahansa. Tässä ei saa unohtaa universaalia sääntöä, että isännättömät tuet ovat useimmiten pelkkiä menoeriä valtion budjetissa ilman sanottavaa aikaansaannosta. Tämä johtuu kahdesta syytä. Ensiksi tukien tavoitteet asetetaan poliittisin perustein, jolloin ne ovat koko yhteiskunnan kannalta vaikea käsittää koko yhteiskuntaa hyödyttäviksi, kylläkin jotain erityisryhmää. Tämä on välttämätöntä, koska kyse on verorahoista...

Eilisessä A-studiossa Sdp:n Mäkysen kokoomuksen Häkkäsen väliset kehykset paukkuivat. Kumpikin suolsi samaa asiaa vähän eri järjestyksessä niin, että katselija tunsi olevansa ison massin äärellä ja riitapukarit tuhoisan empatian tiellä. Massia heiteltiin kehyksen laitojen yli vuoron perään, kunnes Häkkänen erehtyi viskaamaan sen Etlan pääekonomisti Vihriälän syliin. Joka tapauksessa Häkkäsestä paljastui yksi huomattava kyky, jolle kokoomukselle ei ole juuri nyt käyttöä. Pitää odottaa seuraavaan puoluekokoukseen. Mäkysen asento oli kuin Inarin järvellä vasta tuuleen kävelevällä ruotsalaismiehellä, joka uskoi ja tunsi sisustukissaan suomalaisten kohta hyökkäävän ja vievän heidän kaikki lihapullansa Espoon IKEA:aan. Vihriälä kyllästyi Häkkäseen ja Mäkyseen käskien toimittajaa viemään riitapukarit takaisin puoluetoimistoon. Vihriälän olisi ollut syytä tietää, että riitapukarit oli vastoin puoluejohtajiensa käskyä karanneet puoluetoimistosta sanoen menevänsä toinen Porthanian kuppilaan syöm...

Heti alauksi on sanottava, että tämä on vain eduksi poliisille. Niinpä poliisin toiminta valtion budjettiehdotuksen poliisi osion laadinnassa on ihailtavaa ja hatun noston arvoista. Yleisesti ottaen se on siistiä ja sana valinnoiltaan sujuvaa ja kansalaisten sieluja koputtelevaa sekä päättäjien aivo nystyröitä häiritsevää. Poliisi on budjettinsa lihottamisessa onnistunut organisoimaan vaatimuksensa kadehdittavan hyvin likaamatta kuitenkaan johdon käsiä. Harppaus tässä ruinaamisessa on mennyt valtavasti eteenpäin siitä, kun konsultoin poliisia VM:n nimiin 1970-luvulla. Silloin piippua poltteteva poliisijohtaja Jousimaa savunsa takaa naureskeli meille alokkaille. Poliisiylijohtaja Erkki Korhonen ei sekaantunut osastolla budjettiasioihin, vaan neuvotteli ne suoraan VM:n kanssa. Mutta on tässä menty eteenpäin. Määrärahojen kartuttamisen on ottanut tosissaan Suomen Poliisijäjerstöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinne, joka Ylen radiossa ja televisiossa pääsee esittelemään jäsentensä r...

Ylen Jälkiviisaat ohjelmassa valtakunnansyytäjä Ritva Santavuori oli aikoinaan positiivisessa mielessä pommi, joka räjäytteli valtakunnan hankalia kysymyksiä kaiken kansa nähtäväksi. Hänen aikaansa mukana oli myös yritysmaailmasta tuttu Kalle Isotalo. Hän on jäänyt erityisesti mieleen siitä, että hän ei milloinkaan kritisoinut tai puhunut pahaa sanaa tuntemastaan yritysmaailmasta. Hän sitä vastoin melkein aina laskeskeli valtion budjetista lukuja saaden valtion näyttämään tyhmältä kuin aasi. Tosiasia on, että jatkuva julkisen sektorin negatiivinen arvostelu vaati enemmän kättä pitempää kuin budjettiluvut. Pienenä pommina voidaan pitää juuri valmistuneen valtion budjetin käsittelemättä jättämistä paitsi työllisyydessä ja maginaalisesta exi verosta. Reetta Karvala tuo istuntoon viileän ja monipuolisesti perustellun näkemyksensä taitavasti oikeassa kohdassa esille. Silloin Jan Erola on hiljaa. Ainoasta yliopistomies Janne Saarikivi panee hanttiin lintuperspektiivistä lähtevillä kommente...

Monessa demokraattisessa sen parlamenttiin kuuluu muutama sata edustajaa. Gaussin normaalikäyrän jakautuman perusteella meidän eduskuntamme jäsenistä suurimmalla osalla on jokin verran normaalia enempi ajattelukapasiteettia tavallisiin ihmisiin verrattuna. Yrityksissä, virastossa ja työyhteisössä puhutaan kaikkien työkapasiteetin käytön puolesta koko yksikön menestyksen lisäämiseksi. Näin saadaan toimintaan innovatiivisuutta ja luovuutta ja parempia tuloksia. Miltä kuulostaisi osastokokous, jossa toisen toimiston jäsenet haukkuvat toisen toimiston tuotteita variksen pelättimiksi ja jonka pomo vaalii apatiaa kuin hyvettä ja sanoo naapuri toimiston päällikön vaimon tulleen heille asumaan.   Tosien vastaa, että kun osastopäällikkö tulee, hän näkee ansioluettelonne ja habituksenne, jossa näkyy elämänvieton monikerroksellisuus. Kun teille näyttää kuuta, te katselette sormea. Siinä on ajatuskykynne raja. Elisessä A-studiossa Orpo katseli ei sormeaan eikä kuuta, vaan hieroi käsiään ...

Kehysriihi otettiin käyttöön 1990-luvun alussa. Se osoittautui järkeväksi ja kestäväksi työkaluksi. Sillä myös korvatiin keskipitkän aika välin suunnitelma KTS, toisella nimellä toiminta- ja taloussuunnitelma TTS. Eilen eduskuntakeskustelussa ja A-studiossa ja tänään aamu TV:ssä se sai kyytiä. Edustaja Lepomäki näytti olevan erityisen perehtynyt sen ylittämisen mollaamiseen. Kehyksen tajuamiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita maisterin tai ekonomin papereita.   Sillä hahmotelaan valtion menotalouden raameja, jotta hallitus voi puolestaan arvioida rahoitustarpeita ja keinoja rahoituksen turvaamiseksi. Yksityistaloudessa pätee sama menetelmä. Kun perheen ansiotulot tiedetään, on perusteita harkita esimerkiksi tarvittavan pankkilainan suuruutta. Jos välttämätön menotarve yllättäen kasvaa eikä säästöillä voida korvata tarvetta, täytyy harkita lisälainaa. Tällöin pitää miettiä, onnistuuko takaisin maksu jollain järkevällä ja lainoittajan hyväksymällä aikavälillä. Valtio budjetissa on n...

Hallituksen viimepäivien tärkeiden hakkeiden käsittely mediassa paljastaa kolme kovaa luuta: Vanhasen, Saarikon ja Marinin Vanhasen ”suostuminen” valtiovarainministeriksi melkein musertaa opposition kritiikin elvytyspakettiin ja tulevaan budjettiin. Vanhasen valtava kokemus vaimentaa kritiikin, vaikka sanoittaminen joskus hiukan horjuu. Tähän jos mihinkään sopii: kokemus on valttia. Tämä näkyy mm. siinä, kun hän vastaa eduskunnassa, hän ei ryntää suorää päätä puhmaan, vaan ajattelee puhumisensa siällön ennen sanomistaan. Saarikko on politiikan nuori nero. Hän puhumisellaan pyörittää vaikka pallon kuutioksi ja kuution palloksi kadottamatta sanomisensa selkeyttä, ei palloa eikä kuutiota. Se ei ole opeteltu malli, vaan on suuri kiusaus ajatella hänen saanen sen synnyin lahjana. Marinin johdonmukainen selkeys asioiden vaikeutuessa ja ongelmien monimutkaistuessa ei ole kadonnut mihinkään. Vähän liioitellen sanottuna: asian esittäminen on kuin yhtä suurta laskutoimitusta, joka päättyy tuloks...

     Voiko kukaan ajattelukykyään kunnioittava ihminen sanoa, että hallituksen suurin savutus on 100 tuhannen uuden työpaikan luominen ja Suomen talouden vuosikasvun saaminen kolmen prosentin kasvu-uralle? Kukapa muu kuin pääministeri ja valtionvarainministeri tisuttelivat tämän sisältöisiä lauseita eduskunnansuuressa salissa herrojen pitäessä tiedotustilaisuutta kansanedustajille ensivuoden budjetista.      Jokainen joka on vähääkään on perehtynyt yhteiskunnallisiin kysymyksiin ymmärtää, että talouden kasvaminen ja siitä johtuva työllisyyden paraneminen on useita vuosia sitten alkaneiden prosessien tulosta. Osa niistä kuten sodat, luonnonkatastrofit ja jopa yksittäisen vaikutusvaltaisen henkilön päätökset voivat saada aikaan sattumanvaraisesti talouskasvua vuosien päästä senjälkeen, kun ne ovat tapahtuneet. Osa on suunnitelmallisesti tehdyistä päätöksistä kuten investoinnit, koulutuksen tehostaminen ja innovaatioon panostaminen, jotka ovat tehty vuosia si...

     Harkimo otti ankaran kannan poliittisia virkanimityksiä ja läänityksiä vastaan 24.12. Savon Sanomissa ( https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hjallis-Harkimo-vastustaa-poliittisia-virkanimityksiä-Koko-systeemi-on-mätä/1087021 ). Hän ei käsitä niitä ja pitää menettelyä järjettöminä. Pätevin pitää valita eikä puolueperustein ja hän  tuomitsee toimintatavan, jossa jokin virka on katsottu kuuluvan jonkin puolueen valtapiiriin. Hän on aivan oikeassa.      Virkahan ei teoriassa voi olla poliittinen, koska se edustaa neutraalia hallintoa. Silti näin jatkuvasti menetellään. Mm dosentti Eero Murto varoittaa tästä päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa. Sipilä lupasi luopua  tavasta, mutta se oli ns Sipilän hurskas lupaus.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vahva signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. ...

     Suomen virastojen suunnittelun ja seurannen kehittämisen yhtenä osana laskentajärjestelmän harjoittelu todellisen viraston aineistolla 1971. Tähän rooliin sopi todellakin hyvin utopistinen Avaruusvirasto. Laskentatoimen seminaareissa sille laskettiin tavoitebudjetteja, suunniteltiin raportteja, taseita, jne.      VR oli sen kumppanuusvirasto, joka huolehti kuljetuksista galaksissa.      Olen toiminut Avaruusviraston laskentapäällikkönä, mikä ei kyllä näy CV: ssäni.      Avaruusviraston tiedot oli koottu ns punaiseen kirjaan.      Eli globalisaatiota laajempaa kokemusta on :DD

     Suomessa hyviä johtajia kyllä koulutetaan monenlaisten koulutuspolkujen kautta. Niinpä hyviä johtajakandidaatteja onkin kypsymässä kuin priima omenia puissa. Mutta jotain tapahtuu sen jälkeen. Yrityselämä näyttää poimivan parhaat uraputkiinsa julkisen sektorin usein jäädessä poimimaan jo maahan pudonneita omenia. Ehkä tämä on vähän kohtuuton syytös tuhansia julkishallinnon hyviä johtaja kohtaan, mutta näyttöä on epäkuranttien omenoiden käyttämisestä maukkaan johtamishillon tekoon valtion ja kuntien johtamispöytiin. Poliittiset virkanimitykset ovat hyvä kyytipoika kyykyttämään päteviä johtaja heidän viranhaussaan merkittäville johtamispaikoille. Sopivin valitaan.      Länsimetron sössimisestä ei kannatta syyttä ketään yksittäistä johtajaa, sillä maitotonkka on ajat siten jo kaatunut eikä kaatajia saada selville. Mutta kun tilalla on maitoa, jolla mällätä, yksi tonkka näyttää olevan ihan sama.     Metron rakentaminen on kon...

     Sipilän hallituksen arvot lähenevät erään pahamaineisen sodanaikaisen liittolaismaan valtakunnan arvoja. Perustuslakivaliokunnan asiantuntija ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kysyy tätä jutussaan ( https://www.hs.fi/sunnuntai/a1473392240407 ). Suomi on Ojasen mukaan kokonaisvaltaisesti asemoinut itsensä ihmisoikeuksien noudattamisen alarajalle odotellen varuillaan, milloin YK:n ihmisoikeusinstituutiot ärähtävät ja kanne nostetaan.      Ministeri ei nostanut eliittiä vastaan kannetta Finavia jupakassa. Sotessa yhtiöille pursua rahaa väärillä perusteilla, taksit ja apteekit saavat pitää monopoliasemansa, finanssituotteilla spekuloivat nauttivat veroeduista, harmaata taloutta ollaan paneviaan kuriin, tasavero jyrää eliitin eduksi. Samalla kellon lyömällä kun valtio antaa 25 miljardia euroa teollisuudelle sähkötukea historiallisen halvan sähkön aikana ja se vähentää  25 miljardia euroa vanhushuollosta. Lista on loppumaton ku...

Iisak tunnustellessaan hämärtyneillä silmillään kummasta pojasta oli kyse Profeetta sanoi: ”Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin. Tee, mitä käsken”. Tästä Mooseksen Kirjan tekstistä tulee mieleen metafora, että ohjaavatko verhon takana olevat näkymättömät kädet myös Orpon hallituksen työtä vähäosaisten elämän vaikeuttamiseksi. Toinen vakavampi kysymys kuuluu, missä määrin Orpon  ”uudistukset” tulevat tyrmätyksi työ- ja sosiaalireformin aiheuttamassa revanssihengessä seuraavassa demarivetoisessa hallituksessa. Se miten Orpo rakentaa päätöksentekoketjunsa ja sen eri vaihtoehtojen toteutumisen vaativat ratkaisut, muistuttaa pelimiehen logiikkaa, ehkä korttipelimiehen ajattelua, mikä on tuttua Etelärannassa. Orpo ei tunnu pyörtävän sosiaaliturvan heikentämispäätöksiä asiantuntijoiden neuvoista huolimatta, vaan tekee ratkaisunsa Etelärannan ohjeiden mukaan. Jostain syytä viime viikkoina on astunut esiin liuta taloustiedemiehiä, jotka voimakkaasti kritisoivat ko...