2570. Minä pumppaan rahaa, en ihmisiä

Kehysriihi otettiin käyttöön 1990-luvun alussa. Se osoittautui järkeväksi ja kestäväksi työkaluksi. Sillä myös korvatiin keskipitkän aika välin suunnitelma KTS, toisella nimellä toiminta- ja taloussuunnitelma TTS. Eilen eduskuntakeskustelussa ja A-studiossa ja tänään aamu TV:ssä se sai kyytiä. Edustaja Lepomäki näytti olevan erityisen perehtynyt sen ylittämisen mollaamiseen.
Kehyksen tajuamiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita maisterin tai ekonomin papereita.  Sillä hahmotelaan valtion menotalouden raameja, jotta hallitus voi puolestaan arvioida rahoitustarpeita ja keinoja rahoituksen turvaamiseksi.

Yksityistaloudessa pätee sama menetelmä. Kun perheen ansiotulot tiedetään, on perusteita harkita esimerkiksi tarvittavan pankkilainan suuruutta. Jos välttämätön menotarve yllättäen kasvaa eikä säästöillä voida korvata tarvetta, täytyy harkita lisälainaa. Tällöin pitää miettiä, onnistuuko takaisin maksu jollain järkevällä ja lainoittajan hyväksymällä aikavälillä.

Valtio budjetissa on nyt juuri kuvatun kaltainen tilanne. Lainaa tarvitaan ja valtiomme ei ole lähelläkään ylivelkaantumista, sillä verrokkimaittemme eli euromaiden keskimääräien velka-aste on noin maan bruttokansatuotteen verran. Maamme ei ole lähelläkään tätä tasoa.

Kuristaja tyypit voivottelevat lastemme harteille tulevan velan määrää. Voi sitä voivottelun määrä Italiassa, jonka velka-aste on noin kaksin kertainen maahamme verrattuna. Oli suorastaan koomista katsella Orpon kirjasta lukemaansa kauhistuttavan moittivaa puhetta, kuinka hallitus antoi korona iskeä maahamme ja siitä johtuvaa kahden miljardin euron lisälainaa.